Valonööriksi

Viime viikolla katsoin ohjelmaa, jossa Valonööri-termin kehittäjä  filosofi Frank Martela kertoi termin taustoja. Kauppalehti julkaisi asiasta kattavan artikkelin.

Valonööri (Lightneer!) on ihminen, jolla on hipin sydän ja insinöörin kyky saada asioita aikaan.

Kuinka ollakaan, Frank on sekä hyvää elämää tutkiva filosofi että diplomi-insinööri, Esa Saarisen opetuslapsi.  Valonööri kuulostaa sellaiselta, jota haluan tutkia tarkemmin. Siinä on tolkkua. Ihan ensiksi teen ihmiskokeen itselläni.

Keskityn pääsiäisen ajan tekemään asioita, joista pidän kaikkein eniten ja jotka tekevät minut onnelliseksi.

Vasta pääsiäisen jälkeen kirjoitan tämän blogin loppuun. Tässä välillä

• luen jännittävää kirjaa Lars Kepler: Vainooja
• suunnittelen kotipihan puutarhaa
• teemme mökin huussi -ja aittapiirustusten luonnokset ja suunnittelemme kivityöt
• teen jonkun oikein hyvän ruoan fenkolista ja korianterista – molemmat mielimakuja, joihin harvoin keskityn, tiedän että ainakin yksi lapsistani tulee pääsiäisenä käymään, teen herkkuruoan heille
• aikataulutan kesän juhlat
• täydennän postikorttivalikoimaani

Pääsiäinen on hyvää aikaa ryhtyä valonööriksi.

ps. Sitä paitsi olen melkein insinööri. Opiskelin vuoden sähkötekniikkaa Tampereen teknillisessä korkeakoulussa ja nuorena ainakin näytin hipiltä.