— Onko tolkkua?

Arkisto
asiasana "tolkku"

Tolkku pysyy ohjenuoranani

Miksi tolkku on minulle niin tärkeä käsite?

Sitä olen tälläkin viikolla mediaa ja maailman menoa seuratessa miettinyt. Palaan ensin omaan suhteeseeni ja historiaani tolkku-käsitteen parissa.

Kasvoin perheessä, jonka tärkeä kasvatusoppi oli, että onko jossain asiassa tolkkua vai ei. Kirjoitin noin 10 vuotta sitten blogin Tolkku opitaan kotoa.  Olen kirjoittamastani edelleen samaa mieltä. Asiassa täytyy olla tolkkua, koska se on kestävää.

Onko tolkkua -blogini syntyi 2012

Perustin tämän Onko tolkkua -blogin vuonna 2012. Jos olisin joskus tehnyt väitöskirjan, olisi tolkku tavalla tai toisella ollut sen aihe. Ei tullut väitöskirjaa, mutta tutkimusta aiheesta teimme yritykseni Kuule Oy:n puitteissa. Kun kysyttiin lähes tuhannelta mielipidettä tolkun määritelmästä, lähes kaikki vastaajat kertoivat, että ”Tolkku on järkeä ja kohtuutta”. Tolkku tarkoittaa monelle myös suhteellisuutta, asiallisuutta, reiluutta ja oikeudenmukaisuutta. Eri sukupolvet olivat yllättäen melko yksimielisiä tolkullisista ja tolkuttomista asioista ja ihmisistä. Lue lisää tutkimuksesta. 

Vuonna 2016 tolkku nousi politiikan termiksi

Kun tutkii historiaa, huomaa, että vuoden 2016 tienoilla tolkku-sana nousi uudelleen esiin. Silloin se näkyi kovasti yhden puolueen, kokoomuksen, sloganissa. Kirjoitin silloin blogiini Tolkun ihmisistä. Nyt käsite taitaa olla muidenkin puolueiden ohjelmissa.

Ei liene yllätys, että tolkun ihmisiä listatessa presidenttimme Sauli Niinistön nimi nousee edelleen esiin. Tolkku on hyvä ominaisuus presidentille. Sen saivat erityisesti amerikkalaiset viime presidenttikaudella kokea.

Onko mummoviisaus = tolkku?

Pari vuotta sitten perustimme 12 mummon kanssa Aktivistimummot-liikkeen. Sen ohjenuorana ovat kohtuus, toivo, oikeudenmukaisuus ja empatia. Kun tarkasti katsoo, siinä voisi lukea myös tolkku. Tämän kahden vuoden aikana olemme ryhmässämme kovasti keskustelleet, mikä tekee mummoista merkityksellisiä. On noussut esiin sana mummoviisaus.  Mummoviisaus lienee läheistä sukua sanalle tolkku.

Pidän tolkku-käsitteen elossa omassa ajattelussa

Luen lehtiä pohtien, missä asioissa omasta mielestä on tolkkua ja missä  ei. Tässä ei liene yhtä totuutta, jokainen meistä luo ja tuo esiin oman mielipiteensä.

  • ilmastonmuutoksen ja luontokadon vähättelyssä ei ole mitään tolkkua
  • jatkuvassa velanotossa ei ole tolkkua
  • ilmastoa uhkaavien toimien tukemisessa ei ole tolkkua
  • homojen tai homouden tuomitsemisessa ei ole tolkkua
  • vihapuheessa ei ole tolkkua
  • toisen kuuntelemisessa ja mielipiteen kunnioittamisessa on tolkkua
  • sotehankkeesta (onko hyvä vai paha) en ole saanut tolkkua

Kun kohtaan vaikeita asioita, josta en itse tiedä tarpeeksi, on ilo lukea, mitä mieltä joku tolkullisena pitämä ihminen asiasta on. Se auttaa oman näkemyksen muodostamista. Listaanpa tähän asioita ja ihmisiä, joihin itse olen viime aikoina luottanut ja pitänyt tolkullisena.

Talous- ja velanottoasioissa arvostan Sixten Korkmania.
Ekologisen elämän merkityksestä kertoi viisaasti Arto O.Salonen
Viharikosasioissa Tapani Ruokanen kirjoitti mielestäni hyvin.
Ilmastomuutoksesta ja luontokadosta kirjoittaa monipuolisesti  Mari Pantsar, jonka twitter on loistava tietolähde. Myös WWFSuomen Liisa Rohwederin puheessa on aina tolkkua. (Hyvä perusteos on Mari Patsarin ja Jouni Kerosen Tienhaarassa  -kirja )
Hesarin monipuolisista ilmastoarikkeleista saa tolkkua. Vaikkapa tämä.

Metsien jatkuvassa kasvatuksessa sekä suojelussa ja siellä kävelyssä on tolkkua.
Siksi valitsin tämän kuvan.

Puhunko tolkusta lapsenlapsilleni?

Kun olin lapsi, minua kasvatettiin tolkkuun. Omille lapsilleni muistan aiheesta puhuneeni. 4-vuotiaat lapsenlapseni, serkukset, eivät ole minulta vielä kuulleet sanaa. Odottakaa vaan.
Tulee aika, kun mummu toruu, että tuossa ei ole tolkkua!

Lue lisää ja kommentoi

Tolkun ihmiset – tutkittua tietoa

Kun Sauli Niinistö nosti viime viikolla otsikoihin Tolkun ihmiset, en ollenkaan hämmästynyt. Teema sopii hänelle hyvin. Nousihan hän kirkkaaasti ykköseksi reilut kolme vuotta tekemässämme Suomen ensimmäisessä laajassa  Tolkku-tutkimuksessa  (Kuule Oy, Tripod Research Oy, 2012, n= 700), jossa ihmisiä pyydettiin nimeämään tolkullisimpia suomalaisia.

Tolkku-tutkimuksessa 2012 Sauli Niinistö oli Tolkun ihminen nro 1.

 

Niinistö

Samassa tutkimuksessa selvitettiin, miten ihmiset määrittelevät tolkun ja onko eri ihmisryhmillä käsitteen suhteen eroja. Tutkimuksessa suomalainen asenneilmasto näyttäytyi varsin suvaitsevaisena ja sallivana. Samasta työstä halutaan myöntää sama palkka, eikä ihmisiä haluta syrjiä sen enempää ihonvärin kuin seksuaalisen suuntautumisenkaan vuoksi.

Mitä tolkku ja tolkuttomuus suomalaisille tutkimuksen (2012) mukaan tarkoittaa?

  • Suomalaisten mielestä: Tolkku on järkeä ja kohtuutta.
  • Tolkku on suomalaisille tuttu asia, jonka perimmäisestä merkityksestä ollaan samaa mieltä.
  • Tolkku tarkoittaa monelle myös suhteellisuutta, asiallisuutta, reiluutta ja oikeudenmukaisuutta.
  • Tolkuttomuus liittyy useimmiten rahaan. Velaksi eläminen oman nautinnon vuoksi koetaan kaikkein tolkuttomammaksi.
  • Suomalaiset uskovat ahkeruuteen ja työntekoon, ja laiskuutta pidetään tolkuttomana.

Onko eri ihmisryhmillä eroja tolkku-käsitteen suhteen?

  • Eri sukupolvet ovat melko yksimielisiä tolkullisista ja tolkuttomista asioista ja ihmisistä.
  • Omaa ikäluokkaa pidetään aina tolkullisempana kuin seuraavia.
  • Miesten ja naisten mielipiteissä ei ole merkittäviä eroja
  • Suurimmat erot syntyivät, kun tulokset jaoteltiin poliittisen kannan mukaan. Punavihreän puoluekannan edustajat näyttäytyivät humanistisimpana ryhmänä. Perinteisen oikeiston kannattajien maailmankuva ei juurikaan poikkennut koko väestön maailmankuvasta. Perussuomalaiset erottuivat muutamissa kysymyksissä eniten keskiarvoista –  ainakin vuonna 2012.

Mistä on peräisin sana tolkku?

  • Tolkku-sana on peräisin venäjän kielen tolk-sanasta [толк], jolla on sama merkitys kuin suomen sanalla järki, äly, kohtuus tai ymmärrys. Se on ollut 1700-luvun lopusta lähtien suomen kielessä.

Raha ja oikeudenmukaisuus tolkun ytimessä

Syksyllä  2012 oli edellinen tolkku-keskustelun iso aalto.  Silloin pääaihe oli raha. 

Keskustelu kuntavaalivuonna lähti liikkeelle verotietojen julkistamisesta. Silloin tulivat esiin johtajien bonukset. Käytiin keskustelua siitä, miten monikertainen voi johtajan palkka olla verrattuna työntekijöihin.

Kysyttiin, onko tolkullista, jos johtajan palkka on 100-kertainen työntekijään verrattuna?

Tutkimukseemme perustuen kirjoitin Hallitusammattilaiset ry:n Boardview-lehteen aiheena tolkullista palkitsemista. 

Tänä talvena tolkku-keskustelun ytimessä ovat oikeudenmukaisuus ja itsekkyys.

Vuonna 2012 ulkomaalaisia ei nähty uhkana, vaan työvoimana. Ulkomaalaisia koskevissa asioissa pidettiin erittäin tolkullisena samanarvoisuutta ja samanpalkkaisuutta. Toisen ääripään maahanmuuttoon toi vuoden 2015 pakolaisvirta lieveilmiöineen.  Mielipiteet polarisoituivat ja molemmissa ääripäissä jyrisi.

Tässä tilanteessa alettiin pohtia, missä  menee  oikeudenmukaisuuden ja itsekkyyden rajat ja missä kultainen keskitie.

Tolkun ihmiset käyvät kultaista keskitietä

Iisalmen Sanomien toimittaja Jyri Paretskoi viitoitti 28.1.2016  kultaista keskitietä Tolkun ihmiset -kolumnissaan. Se nousi otsikoihin presidentti Niinistön ja Teemu Selänteen referoimana.

Teemu selänne

Nyt keskustelu on kaikkien huulilla. Pääset testaamaan Iltasanomien pikatestillä, oletko tolkun ihminen. Testaa! 11 kysymystä oli aseteltuna niin, että oli vaikea vastata muuta kuin kyllä ja saada tulos 11/11.

Mukana on myös äänestys:

Tarvitaanko nyky-Suomessa enemmän tolkkua! Kyllä, sanoo 93%!

Vastauksia oli annettu lähes 44 000 ja 93% on sitä mieltä,  että tarvitaan enemmän tolkkua! Eli 7% sanoo, että ei tarvita lisää tolkkua.

Miksi pakolaisista tuli tolkkukeskustelun aihe?

Tutkimuksen (2012) mukaan tolkuttomuus liittyy useimmiten rahaan ja oikeudenmukaisuuteen. Velaksi eläminen oman nautinnon vuoksi koetaan kaikkein tolkuttomammaksi. Suomalaiset uskovat ahkeruuteen ja työntekoon, ja laiskuutta pidetään tolkuttomana. On oletettavaa, että jos pakolaisia nähdään tulleen meille laiskottelemaan ja nautimaan luomastamme hyvinvoinnista, sitä pidetään tolkuttomana, vaikka tilanne ei olisikaan niin eikä varsinkaan sotaa pakoon lähteiden oma syy. Pidetäänhän laiskottelua ja toisen varoilla elämistä tolkuttomana teki sitä kuka tahansa. Selvää on, että tolkuttomuutta edustaa kaikki rikollisuus.

Tolkku ja minä

Olen aina kiinnostunut tolkkukäsitteestä. ”Pitäkää tolkku päässä” tai ”Onko tuossa tolkkua”, oli tärkeimmät kasvatusopit kotoa. Väitän, että tolkku opitaan kotoa.  Innostuimme asiasta yrityksessäni Kuule Oy:ssä ja tutkimme tolkkua, jotta saimme käsitteelle raamit. ET-lehti kirjoitti laajasti aiheesta näkökulmanaan huoli siitä että itsekkyys lisääntyy.

Onko tolkkua oli helppo valinta blogini nimeksi.

Loppuelämäni katson asioita näkökulmalla, onko niissä tolkkua.

”Tutkimus pursuaa herkullisia yksityiskohtia.  Oli kiinnostava kuulla, että tolkullisimpana jokapäiväistä alkoholin nauttimista piti 50-59-vuotiaiden ryhmä ja kansalaispalkkaa tolkullisena pitäviä oli eniten y-sukupolvessa eli 1980-1999 syntyneissä. Sen sijaan suuret ikäluokat näkivät sekä kansalaispalkan että subjektiivisen päivähoito-oikeuden tolkuttomina

*Seija Kurunmäki, Kuule Oy, kommentti tutkimustiedotteesta

Tolkun vaarat

Tolkku on nyt kovassa huudossa. Vastaansanojiakin löytyy. Pelätään, että tolkku tasapäistää ja estää innovatiiviset uudet näkemykset. Sen taakse mennään vanhoollisuutta puolustamaan. Voisiko ajatella, että kun joukossamme on riittävän paljon tolkun ihmisiä pitämässä taloutta ja muita isoja asioita kunnossa, mahtuu joukkoon uusia ensikuulemalta tolkuttomilta kuulostavia ajatuksia ja tekoja (tutkimusta!).  Sellaisia josta syntyy jotakin uutta ja ihmeellistä.

Tervetuloa te kaikki tolkuttomat!

Surullisinta on, jos ne 7%, jotka eivät halua lisää tolkkua (Iltasanomien tutkimus), käyttääkin energiansa tolkullisten aikaansaaman hyvän tuhoamiseen.

Siinä ei ole tolkkua!

Lue lisää ja kommentoi

Kiitos hyvää!

Poikani oli puoli vuotta San Franciscossa. Kävin siellä häntä tapaamassa.  Sekä siellä että kotiin tullessaan poika ihasteli tapaa, jolla ihmiset Jenkeissä ovat kiinnostuneita toisistaan. Kuljettuani viikon San Franciscon busseilla ja palattuani Espoon bussiin, havahduin, kun huomasin, miten todella yrmyn vaikutelman me suomalaiset annamme itsestämme.

Ei ole kyse small talkista.

Kyse on siitä, että  huomataan toinen ihminen. Tuntuu hyvältä, kun joku kysyy, mitä kuuluu. Vielä paremmalta tuntuu, jos se ihminen vielä kuuntelee vastauksen ja on kiinnostunut siitä. Ajatelkaa niitä ihmisiä, jotka koko elämänsä ovat olleet syrjässä. Huomiotta.

Toinen asia, joka tuntuu hyvältä, on kiitos ja huomiointi.

Jokainen meistä tietää miten pienikin huomiointi ilahduttaa. Miksi me viljelemme sitä niin vähän? Kadulla? Bussissa? Hississä?

Tällä viikolla minulla oli onni tulla oikein palkituksi.

Ihan Tiedonjyvällä.

Oli ihana tulla huomatuksi. Oli ihana syödä yhdessä palkinnon antajien kanssa.  Oli ihana saada onnitteluja ja kukkia. Kiitos niistä kaikista.

???????????????????????????????

Nyt otan itselleni käteen kiitoksen jyvän. Levitän sitä.

Tuntuu se miten pateettiselta tai kliseiseltä hyvänsä, siinä on tolkkua!

Mitä Sinulle kuuluu?

 

 

Lue lisää ja kommentoi