Ruokamanifesti ja ”juomamanifesti”
Viime viikolla suomalaisessa ruoka- ja juomakulttuurissa käännettiin uusi sivu. Kyllä. Uusi sivu. Se tapahtui kesän ykköskohtaamispaikalla, SuomiAreenassa. Mitään ihan uutta ei SuomiAreenan täyteläinen ruokapuhe tuottanut. Eikä SuomiAreena ole koko Suomi.
Uusi sivu kääntyi, koska monesta pienestä purosta kerätty keskustelu synnytti nyt ison uoman, jota valtamedia aktiivisesti jakoi. Ja joissa tekojen takana on isoja toimijoita.
Mitä viime viikolla (viikko 28/2017) juomasta ja ruoasta koko kansalle julkistettiin ja vaikuttajien kanssa SuomiAreenassa diskuteerattiin?
- Ruokamanifesti, by S-ryhmä
- Juomakulttuuritutkimus, ”Suomi osaa juoda” by Altia 7/2017 (asiasta aiemmin myös ELO-säätiö 3/2016)
Ruokamanifesti
S-ryhmä teki mittavan työn, kun se keräsi ison joukon vaikuttajien ja kuluttajien mielipiteitä ja kiteytti annin yhdeksään teesiin.
S-ryhmä sanoo suomalaisen ruoan tulevaisuuden kiteytyvän näihin teeseihin. Manifestin yhteydessä lanseerattiin myös monia iskeviä sloganeita (Rakasta ruokaasi, tunne se!, Tehdään Suomesta maailman kekseliäin ruokamaa jne.) Keskityn nyt teeseihin.
Tässä teesit ja niiden perään lisättynä pitkän selityksen viimeinen lause.
Loppulause usein katsoo tulevaan.
- Teesi 1: Lisää kotimaista
Tarvitaan avointa kuuntelua ja rohkeaa tekemistä. - Teesi 2: Kekseliäisyys kunniaan
Suomalainen ruokaketju tarvitsee rutkasti lisää insinööriajattelua: ongelmanratkaisua, joka tähtää skaalautuvuuteen. Pitää pyrkiä järeisiin, vaikuttaviin avauksiin, joista voi kasvaa maailmanluokan tekoja. - Teesi 3: Radikaalia läpinäkyvyyttä
Lähellä tuotettu ruoka kulkee lyhyemmän matkan. Siksi sen tuotantoketju on läpinäkyvyyden kannalta usein helpommin hahmotettavissa ja valvottavissa. Tämä nostaa sekä kotimaisuuden että lähiruoan ja kotimaisen luomun arvoa. - Teesi 4: Faktat takaisin ruokakeskusteluun
Ihmisillä pitää olla oikeus luottaa siihen, että he saavat tietoa, joka pohjautuu vankasti tutkimukseen. - Teesi 5: Hävikki on mielikuvituksen puutetta
Hävikin vähentäminen on ympäristöteko, johon meillä jokaisella on varaa. - Teesi 6: Lasten terveellinen ruoka – pienten suuri asia
Lapsena opitut ruokailutottumukset säilyvät usein aikuisikään asti. Siksikin tällä on väliä. - Teesi 7: Syntyy ruoan internet (IoF, Internet of Food)
Ruoan internetissä yhdistyvät insinööritaidot, teknologia, tarinankerrontataidot, käyttäytymisen ymmärrys, myymisen ja markkinoinnin ymmärrys sekä ruoan tuotannon, jalostuksen ja valmistamisen prosessien ymmärrys. Ja kaikki tämä pitäisi osata paketoida niin, että käyttäjät pystyvät sitä helposti hyödyntämään. Haaste ei ole ihan pieni. - Teesi 8: Tulee kalavallankumous
Parhaimmillaan voimme yhdessä onnistua niin hyvin, että se näkyy myös muiden kuin suomalaisten lautasilla. - Teesi 9: Kasvisbuumi – trendistä valtavirtaa
Kasvisten syönti kytkeytyy oman hyvinvointimme lisäksi myös ympäristömme hyvinvointiin.
Kaksi teesiä ylitse muiden?
Teesi 3: Radikaalia läpinäkyvyyttä
Teesi 4: Faktat takaisin ruokakeskusteluun
Nämä kaksi asiaa nousivat myös viestinnän kärkeen.
Mikä tässä mainiossa ruokamanifestissä vielä odottaa onnistumistaan?
Manifestiä markkinointiin sanoin:
Suomesta maailman kekseliäin ruokamaa.
Julkistamistilaisuudessa haastattelija kysyi asiantuntevalta paneelilta, miten tämä kotimainen pyrkimys skaalataan niin, että me sen avulla kisaamme myös kansainvälisillä markkinoilla ja olemme se ”kekseliäin ruokamaa” myös maailman mittakaavassa.
Siihen eivät panelistit eikä kukaan muukaan tässä keskustelussa ole osannut antaa eväitä.
Toinen puuttuva asia oli se, että ruoan maku ja aistinautinnot eivät saaneet sijaa. Ne toki ovat pysyviä arvoja ja kivijalkoja, jolle rakennetaan, eivät muutoksia.
Ehkä niiden aika on ensi vuonna.
Juoma”manifesti”
Keskustelu suomalaisesta juomakulttuurista käy kiivaana (sitä on käyty eniten teemoilla #alkoholipolitiikka ja #känni). Keskustelua on kirvoittanut muutoksen alla oleva alkoholilaki. Jonkin aikaa on peräänkuulutettu monipuolisempaa keskustelua pelkän haitta- ja saatavuuskeskustelun lisäksi.
Keskustelun sävy lähti muuttumaan, kun vuosi sitten ELO-säätiö kumppaneineen julkisti tutkimusyhteenvedon asiasta. Tutkija Antti Maunun tekemä tutkimus Humalan tällä puolella, avasi silmiä ja avarsi näkymiä. Nyt tutkimus on saatavissa myös painettuna ja pdf:nä.
Kiteytettynä tämän tutkimuksen tulos oli:
Turhaan arvotamme itsemme kännikansaksi!
Viime viikolla Altia julkisti kuluttajatutkimuksen (Suomi osaa juoda), joka kertoi, että myös kuluttajien mielestä itsemme kännikansaksi identifioimisen aika on ohi.
Kännikansaksi itsemme identifioiminen on ohi! MOT.
Pidämme itseämme varsin vastuullisina juojina ja siitä myös nuorison vähenevä kulutus kertoo. Viinin ja oluen harrastajat arvostavat laatua ja makupareja.
Tutkimus juomakulttuuristamme sai runsaasti julkisuutta SuomiAreenan lisäksi kaikissa valtamedioissa.
Kiinnostavaa oli se, että
vastaajat pitivät itseään varsin vastuullisina, ”kavereista” ei oltu niin varmoja.
Kiinnostavaa oli jälkikäteen lukea artikkeleita, jossa ”joku alkoholiasiantuntija” esitti, että olutmaisteluklubit lisäävät kännäämistä. Ei! Ne lisäävät makunautintoja. Se on osa kulttuuria.
Yhteenvetona Antti Maunun sanoin: Maksimoidaan hyödyt ja minimoidaan haitat! Siinä on tolkkua.
Kippis! Nautitaan hyvästä ruoasta, juomasta ja toistemme seurasta!
#syödäänjajuodaanyhdessä #syödäänyhdessä
Lue lisää ja kommentoi