— Onko tolkkua?

Arkisto
asiasana "ilmastomuutos"

Elämänsiivous antaa tilaa merkityksillisille asioille

Tällä viikolla yhdessä Aktivistimummot-ryhmän kanssa kutsumme kiinnostuneita jakamaan ajatuksiamme aiheesta ELÄMÄNSIIVOUS. On mukava mummoyhteistyössä kehittää ajatusta yksinkertaisemmasta ja samalla merkityksellisemmästä elämäntavasta. Sellaisesta, josta tiedämme olevan hyötyä niin meille itselle, tuleville sukupolville kuin myös luonnolle.

Elämänsiivous syntyi koronakeväänä 2021

Termi syntyi, kun pohdimme Zoomissa mummoryhmän kanssa mahdollisuutta alkaa puhua kuolinsiivouksesta ilmastotekona. Totesimme, että elämänsiivous toimii paremmin kokonaisvaltaisena elämäntapojen tarkasteluna, ja ilon tuottajana kun taas kuolinsiivous on kertaluontoinen ja sen suunnittelu ahdistaa.

Yhdessä semiootikko Vaula Norrenan kanssa kiteytimme termin merkityksen.  Voit lukea lisää  Vaula Norrenan blogista Käytimme monipuolista mummoviisautta ja teimme myös yleisluontoisia elämänsiivousvinkkejä.

Tästä puhumme, kun puhumme ELÄMÄNSIIVOUKSESTA
– Turhan henkisen ja materiaalisen roinan poistaminen elämästä
– Yksinkertaisemman ja selkeämmän elämän etsiminen
– Hyvän elämän suojelu myös tulevia sukupolvia varten

Jokaisen elämänsiivous on omanlaisensa

Minulla elämänsiivous alkoi punnitsemalla itselleni tärkeitä asioita. Löysin itsestäni  halun yksinkertaistaa ja selkeyttäää elämääni, jotta merkityksellisimmille asioille jää entistä enemmän aikaa.

HENKILÖKOHTAISTA ELÄMÄNSIIVOUSTA aloittaessani nousi esiin muutamia asioita, joita alan soveltaa elämääni.

1. Seuraan edelleen aikaani, koska haluan pysyä kiinni ajan ilmiöissä, mutta irrotan otteeni joistakin minulle kaukaisista asioista ja asioista, jotka pyörivät paikallaan ärsyttäen. Lopetan esimerkiksi kryptovaluuttauutisten ja soten kiemuroiden seuraamisen.  Turhista päävaivoista vapautuvan ajan käytän ilmasto- ja luontotietouteni lisäämiseen.

2. Keskityn muutamaan järjestöön ja vapaaehtoistoimeen. Aktivoidun niissä, joihin keskityn ja jätän pois ne, jotka eivät tuota minulle iloa. Aktivistimummoille haluan jättää entistä enemmän aikaa.

3. Autan lapsia, lapsenlapsia ja ystäviä tarpeen mukaan. Jätän tyhjää aikaa, jotta olen käytössä kriisin sattuessa.  Jätän aikaa myös omalle itselle ja palautumiselle. Pidän mielessäni, että noin 90-vuotiailla vanhemmillani ja minulla on vain vähän yhteistä aikaa.

4. Alan käydä läpi talossani olevia tavaroita 3 laatikon periaatteella.

  • roina, jotka voin heittää pois kierrätysjätteeksi
  • tuunattavat, uusikäytettävät, kierrätystavara
  • aarteet ja muistot, jotka säilytän ja jotka nimikoin ja joista puhun lasteni kanssa

Tämän kaiken keskellä toivon, että minulla on aikaa olla hyvä mummu, ja hyvä ystävä läheisilleni.
Minulla on myös aikaa enemmän itselleni ja vaikkapa kuntoiluun.

Elämänsiivous houkuttelee

Terminä ja toimena elämänsiivous on houkuttelevampi kuin kuolinsiivous.  Hyvä puoli on myös se, että elämänsiivouksesta on kuolinsiivousta helpompi puhua läheisille. Puhe liittyy puheeseen itselle arvokkaista asioista. Se luo myös pohjaa minun ja läheisteni yhteiselle tulevaisuudelle. Elämänsiivouksen aloittamisen kynnys on kuolinsiivousta matalampi.

Elämänsiivous luo pohjaa myös ajalle minun jälkeeni.

 

 

Lue lisää ja kommentoi

Mitä tänään koulussa opin?

Tämä päivä on monelle ensimmäinen koulupäivä.
Itselläkin oli tänään ilo oppia ja ymmärtää  jotakin uutta. Olin Tiedekulmassa kuulemassa IPCC:n erikoisraportin julkistusta. Siitä twiitattiin tunnisteilla #ipcc, #ilmastotiede ja #maankäyttö.

Erikoisraporttia oli kuulemassa täysi salillinen asiasta kiinnostuneita. Kommentteja ja kysymyksiä kuunnellessa huomasin, että tupa oli täynnä eri alojen asiantuntijoita. Raportin ja tilaisuuden focus oli vahvasti ruoan tuotannossa ja ruokaturvassa. Siksi se kiinnosti erityisesti.

Heti tilaisuuden alussa, järjestäjätaho eli Luken pääjohtaja Johanna Buchert linjasi maankäytön merkityksen:

 ”Jos haluamme rajoittaa lämpenemisen 1,5 asteeseen, fossiilisten päästövähennysten lisäksi pitää pystyä vähentämään päästöjä myös metsä- ja maataloudessa.”

Tosin tilaisuuden edetessä, alkoi tuntua siltä, että kunhan päästäis edes alle 3 asteen lämpemisen.
Niin hurjaa vauhtia ilmastokatastrofi etenee.

Hesarin Alma Onali teki julkistamistilaisuudesta hyvän jutun.  Kannattaa lukea.

Pelkäsin etukäteen, että maatalous  ja metsätalous joutuu syyllisten penkkiin, fossiilisten merkitys unohdetaan ja jokainen maidosta ja lihasta nauttiva saa vahvan syyllisen viitan harteilleen.

 

 

 Toisin kävi. Syyllisiä ei etsitty. Etsittiin ratkaisuja.

Tämä suuren tutkijajoukon keräämä erikoisraportti on kuultujen esitysten perusteella varsin monipuolinen (en ole koko raporttia vielä lukenut, on varsinainen järkäle). Se listaa keinoja, joissa on potentiaalia, ja jotka pitää ottaa käyttöön.

Keinoja on. Ne pitää ottaa käyttöön. HETI.

Maankäyttöön tarvitaan muutoksia kaikissa maissa, kuitenkin niin, että globaalista ruokaturvasta huolehditaan.

Faktat faktoina

Faktat esiteltiin faktoina ja tärkeimmistä vaikuttamisen keinoista oli helppoa saada tolkkua.
Itselle uusia ja merkityksellisiä oppeja tuli roppakaupalla. Esitän suuren osan opeista asiantuntijoiden lainauksina, jotta eivät näytä omilta mielipiteiltäni.

Nyt kannattaa luottaa tieteeseen, ei mielipiteisiin.

Mitä tänään koulussa opin?

  1. Tarvitaan konkreettisia muutoksia ihan kaikilla sektoreilla, ihan kaikkien pitää toimia! (Tutkija Anna Repo. Luke)
  2. Tarvitaan muutoksia koko ruokajärjestelmään ja kulutustottumuksiin.  Muutoksia tarvitaan koko ketjussa, viljelijästä kauppaan, ravintolaan ja kuluttajaan. Kuluttajan valintojen rooli iso. Tämä ei ole siis ole vain viljelijöiden asia. (Tutkimusprofessori Raisa Mäkipää, Luke)
  3. Se mikä hillintätoimi toimii yhdessä maassa, ei välttämättä toimi toisessa (tutkijatohtori Tuomo Kalliokoski)
  4. Kiireisin asia Suomessa on saada aikaan muutokset turpeen käytössä (ympäristöministeri Krista Mikkonen)
  5. Peltoja ei voi raivata lisää, olemassaolevat metsät tarvitaan nieluiksi,  joten tuottavia peltoja tulee käyttää intensiivisemmin ja järkevämmin.
  6. Kaikkien meidän on syytä siirtyä kohti kasvipainotteista ruokavaliota, vaikka 100% vegaaniutta ei tarvita eikä kannata vaatia. Lihan kulutusta tulee vähentää. Lihan tuotanto vie liikaa (nyt noin 70%) maa-alaa! Se on globaalisti kestämätöntä (Raisa Mäkipää).
  7. Kansalaisten tuki ilmastotoimille on todella vahva (Sini Harkki) Aktiivisimpia ilmastoasioissa ovat nuoret ja vanhat. Mummot ovat eläneet ajan, jolloin kulutus oli vielä tolkullista. Tuntuu kotoisalta palata siihen takaisin. Nuoria ajaa kiinnostus tulevaisuudesta.  (päätetelmäni: keski-ikäiset ja osa vanhemmista tarvitsee lisätietoa ja -motivaatiota, aktivistimummoja tarvitaan, tästä lisää kohta)
  8. Ympäristöa haittavista tuista pitää päästä eroon, muuten asia ei edisty (Sini Harkki, Minna Kaljonen)
  9.  IPCC:n raportti on kokonaisvaltainen, holisitinen. Holistisuuteen pitää myös ilmastokeskustelussa päästä, vastakkainasettelulle ei ole nyt aikaa! (Juha Mäntylä, MetsäGroup, Juha Nousiainen, Valio) 10. Jos jollakin maalla, niin eikö juuri Suomella ole mahdollisuus onnistua ja olla esimerkkinä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Meidät tunnetaan hyvästä koulutuksesta, innovaatioista ja toimivista hallintorakenteista. Myös yhteiset tavoitteet on asetettu riittävän korkealle. (Sini Harkki). Yes!

Mistä innostuin erityisesti?

Erityisesti innostuin ajatuksesta, mitä kaikkea voimme saada aikaan, kun saamme koko kansan (tai ainakin enemmistön) näkemään kohdan 10 mahdollisuuden. Siinä on tekemistä.  Lähtötilanteen haasteellisuudesta ja joidenkin kuluttajien asenteista kertoo kuluttajatutkimus, josta kirjoitti eilen Maaseudun Tulevaisuus  (skeptikkoja on liian paljon).

Sain myös uuden kaverin

Erityisen mukavaa oli, että tämä koulupäivänä sain uuden kaverin. Vierustoverini pulpetissa oli Maarit Kari. Vastapäätä istui Jouko Laasesenaho. Kun hetken juttelimme, huomasimme, että olimme lähtöisin lähes naapuripelloilta Alajärveltä, Lehtimäeltä ja Soinista.

Tästä on hyvä jatkaa.  Opin huomennakin jotakin uutta.

 

 

Lue lisää ja kommentoi