Slow met wild 30.9. Fiskars
Kun eilen, sateisena syyskuun viimeisenä päivänä, ajelin Fiskarsiin, tuli jo matkalla hyvä olo. Tiesin, että on tulossa päivä, jonka saan viettää lähellä luontoa ja kuulla monenlaisia tarinoita, jotka kumpuavat suoraan sydämestä ja luonnosta. Olin menossa vetämään Slow meets wild -ammattilaispäivää, jonka valmistelussa ELO-säätiö oli mukana yhdessä Fiskars Villagen, SlowFood Västnyland rf:n ja Haaga-Perhon kanssa. Perjantain seminaari edelsi viikonlopun festivaalia.
Slow meets Wild -tapahtuman ensi-illassa oli paikalla noin 50 ihmistä, joiden intohimona on hyvä ruoka, joka tulee suoraan luonnosta.
Lähes koko ammattilaisjoukko kerääntyi kuvaan Fiskars Villagen isännän, Kari Selkälän ympärille. (Kuva Kati Laszka)
Jo päivän alussa moni vanha tuttu löysi toisensa. Kaikki olivat iloisia tantereesta, jossa alan ammattilaiset kohtaavat kasvotusten ja pääsevät vaihtamaan ajatuksia ja syömään yhdessä. Ravintolakoulu Perhon ruokarekka antoi hyvän mallin uudenlaisista ruokaratkaisusta.
Facebookissa virtuaalisesti kohdanneet tapasivat in real life.
Päivän aikana kaksi villiruokamestaria antoi näytteet omasta innostuksestaan. Sami Tallberg kertoi tarinansa:
Villiruoka – Luonnon vihreä supermarketti – avoinna meille kaikille 24/7
Samin tarina avasi luonnon keskellä elävien ihmisten silmät näkemään, että ympärillä kasvaa satoja kasveja, joista taitavat kokit ja harrastajatkin voivat loihtia herkullista ruokaa. Koska kyseessä oli ammattilaispäivä, oli tärkeää myös pohtia, miten olemassaoleva lainsäädäntö mahdollistaa luonnon raaka-aineiden käytön.
Oli innostavaa kuulla, että sekä elintarviketurvallisuudesta huolehtiva lainsäätäjä (EU) että lakia valvova viranomainen näkevät tarpeen lisätä mahdollisuuksia luonnon antimien käyttöön. Viranomaiset kannustavat alan väkeä yhteistyöhön sekä kanssaan että keskenään. MMM:n Kirsi Viljanen kertoo omassa blogissaan tarkemmin siitä mitä tapahtui kun hidas ja villi ja lähi kohtasivat. Yhtä mieltä oltiin, että Suomen valteista, turvallisuudesta ja osaamisesta halutaan pitää kiinni. ”Turvallisuus on meille kilpailuetu”, kertoi kohta avattavan tislaamon toimitusjohtaja Susanna Kankare. Hän kertoi, että koulutetut poimijat ovat jo keränneet Fiskarin metsistä esimerkiksi giniin ja akvaviittiin tarvittavat villiyrtit.
Eviran uusi visio: Valvojasta valmentajaksi!
Eräopas ja kokki Markus Maulavirta ja villiruokalähettiläs Sami Tallberg (kuva Kati Laszka)
Kun eräopas ja kokki Markus Maulavirta astui reppuineen ja kuksineen lavalle, kuulijakunta hiljeni. Ilman tulitikkuja sytytetyn ”nuotiotulen” tuoksu sai katseet kohti ympäröivää luontoa:
Seuraava seminaari pidetään metsän siimeksessä!
Nokipannukahvit ja pettuletut suomalaisten marjojen kera saavat paatuneimmakin pingottajan verenpaineen laskemaan (puhun itsestäni:-)
Mitä halutaan lisää?
Yhdessä aloittamallamme villiruokakoulutuksella on kysyntää. Koulutus on viime vuonna pilotoitu. Toistakymmnentä kouluttajaa on valmiina ja villiruokamestarit ovat innolla mukana viemässä asiaa eteenpäin. Olli Takanen ja Juha Turtiainen Haaga-Perhosta kertoivat, että 30 villiruokaosaajaa on jo saanut todistuksensa.
Nyt tarvitaan asialle lisää rahoitusta ja uusia koulutuspäiviä ympäri Suomea.
Otin kainalooni Haaga-Perhon koulutuspäälliköt Juha Turtiaisen ja Olli Takasen. Iloitsimme siitä, että villiruokakoulutuksella on kysyntää.
Päivä päättyi visiointiin siitä, mitä haluamme mennä ja missä olla 2020 ja 2030. Paneelissa oli yksi erikoisuus.
All female panel. Uhka vai mahdollisuus?
Luonnonläheisen ruoan tulevaisuutta pohtimassa ”all female panel” vasemmalta Susanna Kankare (Äkräs Distillery), Anna Mizrahi (Evira), Annika Hannus (Helsinki Wildfoods), Seija Kurunmäki (ELO-säätiö), Toini Kumpulainen (Kuusamo), Minna Junttila (Jamk) ja Kirsi Viljanen (MMM) (Kuva Kati Laszka)
Paneeli ja yleisö olivat samaa mieltä, että meillä on osaamista ja intohimoa, tahtoa ja tavoitteita. Sekä puhdas luonto ympärillä.
Tarvitsemme lisää yhteistyötä ja rohkeita tunteisiin vetovia tarinoita sekä paikkoja, joissa verkostoitua!
Päivän yhteenveto tiedotteessa (linkki).
Oma yhteenvetoni päivästä.
”Fiskarsin ympäristö, huikea historia, kulttuuri ja pitkäjänteinen Fiskarsin ja paikkakunnan yrittäjien ja tuottajien yhteistyö on luonut suomalaiselle ruokamatkailulle esimerkin, jota voimme ylpeänä esitellä niin suomalaisille kuin maailmallakin. Vuosi 2017 on hyvä hetki esittäytyä entistäkin rohkeammin. ”
Olemme valinneet yhteiseksi päiväksi 6.10.2017.
Fiskarsin väki on jo kunnostanut Puimalansa. Sinne mahtuu yli 1000 ihmistä syömään yhdessä. Mikä sattuma: Samaan aikaan on Fiskarsissa Slow Food Festivaali. Koko kylä, sen taiteilijat ja yrittäjät ovat yhteisellä asialla. Siinä on tolkkua!
Will be continued…2017
