Ruokaviikonloppu
Elokuun viimeinen viikonloppu oli menneinä vuosina ainakin Pohjanmaalla omistettu mökki- ja veneilykauden päättäjäisille eli venetsialaisille. Muistikuvissa tulet, juomat ja vähän ruokakin. Venetsialaiset ovat tänä viikonloppuna saaneet rinnalleen todellisia ruokajuhlia.
Tänä aurinkoisena viikonloppuna oli kolme tapahtumaa, joissa kaikissa olisin halunnut olla. Pääsin ja ehdin niistä kahteen.
- Suomen luonnon päivän juhla 29.8. Haltiassa Nuuksiossa. Sinne ensi vuonna! Some näytti, että luonto innostaa!
- Food Camp Mäntässä 27.-30.8. teemana Food & Art ja Ihanat Naiset
- Makujen Tapiola, 24.-29.8. Street food carnival ja Illallinen Tapiolan taivaan alla
Food Camp
Pekka Terävä ja Fat Rabbit järjestivät Mäntän Göstä Serlachius Museoon Food Campin nyt toista kertaa. Toisen kerran kokemus vahvisti, että ruokajuhlaa tarvitaan ja se voi onnistua myös yli 300 km päässä Helsingistä. Tunnelma oli innostava ja paikalla tapasi niin vanhoja kuin uusiakin tuttuja. Ja mikä parasta! Ruoka oli aivan loistavaa. Seura vailla vertaa. Illan (ja shampanjan) kuluessa tuli yhteinen tunne siitä, että Suomi saadaan nousuun – ruokalaji kerrallaan. Kiitos isännät!
Makujen Tapiola
Olen asunut Tapiolan tuntumassa kolmisenkymmentä vuotta. Joskus olen pistäytynyt erilaisilla sadonkorjuumarkkinoilla Tapiolassa. Niiden anti on jäänyt varsin pieneksi. Remontissa olevan Tapiolan keskustan ravintolat ovat hukkuneet rakennustelineiden taakse, jos niitä yleensä onkaan (?)
Lauantaipäivän pyöräretkellä pääsi valitsemaan kymmenien rekkojen ja aktivoituneiden ravintoloiden (joita oli 19!) joukosta paikan, josta halusi saada oman Street Food -annoksen. Tapiolan keskusta kuhisi iloista väkeä – perheitä, nuoria ja varttuneita.
Päivän mukava kokemus innosti Illalliselle Tapiolan taivaan alle. Lähdimme viinipullo ja voileipäeväät repussa, kun ei ollut varmaa mukaan mahtumisesta. Saatiin sovulla ja isäntien hyvällä opastuksella paikka yhden pöydän päästä. Oli hienoa huomata, että tilaisuuteen oli satsattu. Valkoiset liinat, palvelevat vapaaehtoiset ja upeaa elävää musiikkia. Tapiolan ja taivaan välissä oli teltta. Sateeseen oli varauduttu. Onneksi elokuinen ilta oli samettinen ja teltan ympärillä olevat picnic-seurueetkin viihtyivät. Vaikka oma ruokareppu oli tällä kertaa vaatimaton, oli kiinnostavaa seurata väkeä, joilla oli viisi ruokalajia posliineineen ja laseineen mukana. Ruokia oli selvästi valmistettu hartaudella. Myös asu oli sen mukainen.
Seurueet – lapset ja aikuiset nauttivat yhdessäsyömisestä
Mitä kaksi ruokajuhlaa opetti?
- Hyvä, että on erilaisia ruokajuhlia, erilaisille ihmisille ja kukkaroille
- Street food ja illallinen taivaan alla ovat omiaan luomaan tapoja, joita ohjaavat ihmisten tavat – ei sääntely
- Yhteinen ruokahetki lisää kotiseuturakkautta
- Hienoa, että on visionäärejä, jotka luovat uutta
- Kiitos, että on vapaaehtoisia, joita ilman uudet tavat ja tapahtumat eivät saisi tuulta alleen.
Jäi hyvä mieli. Tässä on tolkkua.