Pohjois-Karjala – paikan päällä parasta

Eilen oli hyvä päivä. Pääsin ojentamaan 31.10. 14 myönnetyn ELO-säätiön ruokakulttuuripalkinnon Dalla Vallelle.

Dalla Vallen Lentävässä lautasessa oli kaiverrettuna teksti:

Dalla Valle Oy – villiruoan edelläkävijä

Palkintoa vastaanottamaan tuli perheyrityksessä markkinointia ja hankintaa hoitava Zelia Dalla Valle, joka on Loreno Dalla Vallen ja hänen suomalaisen lääkärivaimonsa  kolmilapsisen perheen vanhin. Zelia on seurannut yrityksen vaiheita koko elämänsä ja Joensuun yliopiston kauppatieteiden opiskelut päätettyään hän halusi jäädä perheyritykseen. Zelia kertoo, mikä häntä motivoi:

”Rakkaus sieniin ja kunnioitus sitä kohtaan, mitä isä on saanut 20 vuodessa aikaan”

Kun kuuntelin nuoren, osaavan naisen pohdintaa, missä yritys on onnistunut, ja miltä tulevaisuus näyttää, huomasin taas kerran miten paljon oppii, kun lähtee pois ”isolta kirkolta”. Paikan päällä kuulee ja näkee tarkemmin, aistii syvemmin.

”Kun  Loreno Dalla Valle alkoi kehittää herkkutattiliiketoimintaa, hän otti tärkeimmäksi tehtäväkseen poimijaverkoston luomisen ja hyvän yhteydenpidon heihin. Se on edelleen tärkein tehtävämme”, Zelia kertoi.

Parinkymmenen vuoden ajan on Dalla Valle tuonut työtä ja lisäansioita monille sienistä innostuneille ensin Pohjois-Karjalassa, sittemmin laajeten Kajaanin seudulle, Savoon, Lappiin, Päijät-Hämeeseen. Nyt on suunnitelmissa laajeta myös Vaasan alueelle. Dalla Valle on tehnyt suomalaisista tateista menestyvän vientituotteen.

”Italialaiset tietävät, että suomalainen herkkutatti on maultaan paras”

Dalla Vallen perheen vieraana käy paljon italialaisia. He ovat suunniltaan innosta, kun pääsevät suomalaiseen metsään:

”Italialaiset vieraamme eivät usko korviaan, kun kerromme, että meillä sienet kuuluvat jokamiehenoikeuteen ja niitä voi jokainen poimia rajoituksetta.”

Palkintotilaisuus järjestettiin Ravintola Kerubissa, jossa villiruokaan perehtynyt kokki Pasi Venäläinen oli loihtinut sesonginmukaisen villiyrttimenun: koivulehtiä, poimulehtiä, vuohenputkea salaatissa  ja nuorta maitohorsmaa parsan tapaan.

Pöytäkeskustelussa Zelia Dalla Vallen kanssa olivat kansanedustaja Krista Mikkonen, ruokatoimittaja ja villiyrttikouluttaja Virpi Kurjenlento, Karjalaisen toimittaja Niina Rintala ja minä.  Pohdimme luonnonvaroihin ja biotalouteen perustuvan busineksen mahdollisuuksia Pohjois-Karjalassa.

Olimme yksimielisiä siitä, että luonto terveysvaikutuksineen, resurssiviisauteen tähtäävä ruokatalous, Pohjois-Karjalan erityisyys, elämyksellisyys, monikultturisuus ja monet vakiintuneet kesätapahtumat, sekä osaamista levittävät aktiiviset Martat ja Maa-ja kotitalousnaiset luovat loistavat mahdollisuudet uudellekin liiketoiminnalle.

Totesimme, että sekä sieni- että villiyrttibusineksessa pätevät samat säännöt:

• Tarvitaan 100% lajin tunnistus, keruun järjestäminen, tuoretuotteen logistiikan järjestäminen. Myös satokauden lyhyyden tuoma haaste ja vuosittaiset satovaihtelut  pitää hanskata.
• Tarvitaan yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista.
• Suurena plussana  sienissä, marjoissa ja villivihanneksissa on luonnon tuoma puhdas ja hyvä maku sekä tuoreus. Se on kasvisruokaa parhaimmillaan ja siitä pitävät kaikki.
• Niin sienten kuin villiyrttienkin valmistaminen herkulliseksi ruoaksi vaatii tietysti osaamista. Siihen on kursseja tarjolla, niin ammattilaisille kuin harrastajillekin.

Pohjois-Karjalassa on luotu toimiva sienten keruujärjestelmä. Kun Suomessa jää keskimäärin 90% sienistä metsiin, on oletettavaa luku on Pohjois-Karjalassa ainakin hiukan pienempi. Kiitos Dalla Vallen! Miksipä keruuosaamista ei voisi laajentaa myös villiyrtteihin?

Omasta unelmasta puhuttaessa, Zelia nosti esiin ruoka- ja hyvinvointimatkailun, joka hänen mielestään pitäisi Suomessa paremmin konseptoida.

Zelia on perustanut veljensä Lauri Dalla Vallen  ja parin kaverin kanssa vlogia-portaalin helpottamaan videoblogien löydettävyyttä.

Yhtenä erillisteemana Zelian perustamassa vlogiassa on hyvinvointi.

Jäämme odottamaan.