Mitä tänään koulussa opin?

Tämä päivä on monelle ensimmäinen koulupäivä.
Itselläkin oli tänään ilo oppia ja ymmärtää  jotakin uutta. Olin Tiedekulmassa kuulemassa IPCC:n erikoisraportin julkistusta. Siitä twiitattiin tunnisteilla #ipcc, #ilmastotiede ja #maankäyttö.

Erikoisraporttia oli kuulemassa täysi salillinen asiasta kiinnostuneita. Kommentteja ja kysymyksiä kuunnellessa huomasin, että tupa oli täynnä eri alojen asiantuntijoita. Raportin ja tilaisuuden focus oli vahvasti ruoan tuotannossa ja ruokaturvassa. Siksi se kiinnosti erityisesti.

Heti tilaisuuden alussa, järjestäjätaho eli Luken pääjohtaja Johanna Buchert linjasi maankäytön merkityksen:

 ”Jos haluamme rajoittaa lämpenemisen 1,5 asteeseen, fossiilisten päästövähennysten lisäksi pitää pystyä vähentämään päästöjä myös metsä- ja maataloudessa.”

Tosin tilaisuuden edetessä, alkoi tuntua siltä, että kunhan päästäis edes alle 3 asteen lämpemisen.
Niin hurjaa vauhtia ilmastokatastrofi etenee.

Hesarin Alma Onali teki julkistamistilaisuudesta hyvän jutun.  Kannattaa lukea.

Pelkäsin etukäteen, että maatalous  ja metsätalous joutuu syyllisten penkkiin, fossiilisten merkitys unohdetaan ja jokainen maidosta ja lihasta nauttiva saa vahvan syyllisen viitan harteilleen.

 Toisin kävi. Syyllisiä ei etsitty. Etsittiin ratkaisuja.

Tämä suuren tutkijajoukon keräämä erikoisraportti on kuultujen esitysten perusteella varsin monipuolinen (en ole koko raporttia vielä lukenut, on varsinainen järkäle). Se listaa keinoja, joissa on potentiaalia, ja jotka pitää ottaa käyttöön.

Keinoja on. Ne pitää ottaa käyttöön. HETI.

Maankäyttöön tarvitaan muutoksia kaikissa maissa, kuitenkin niin, että globaalista ruokaturvasta huolehditaan.

Faktat faktoina

Faktat esiteltiin faktoina ja tärkeimmistä vaikuttamisen keinoista oli helppoa saada tolkkua.
Itselle uusia ja merkityksellisiä oppeja tuli roppakaupalla. Esitän suuren osan opeista asiantuntijoiden lainauksina, jotta eivät näytä omilta mielipiteiltäni.

Nyt kannattaa luottaa tieteeseen, ei mielipiteisiin.

Mitä tänään koulussa opin?

1. Tarvitaan konkreettisia muutoksia ihan kaikilla sektoreilla, ihan kaikkien pitää toimia! (Tutkija Anna Repo. Luke)
2. Tarvitaan muutoksia koko ruokajärjestelmään ja kulutustottumuksiin.  Muutoksia tarvitaan koko ketjussa, viljelijästä kauppaan, ravintolaan ja kuluttajaan. Kuluttajan valintojen rooli iso. Tämä ei ole siis ole vain viljelijöiden asia. (Tutkimusprofessori Raisa Mäkipää, Luke)
3. Se mikä hillintätoimi toimii yhdessä maassa, ei välttämättä toimi toisessa (tutkijatohtori Tuomo Kalliokoski)
4. Kiireisin asia Suomessa on saada aikaan muutokset turpeen käytössä (ympäristöministeri Krista Mikkonen)
5. Peltoja ei voi raivata lisää, olemassaolevat metsät tarvitaan nieluiksi,  joten tuottavia peltoja tulee käyttää intensiivisemmin ja järkevämmin.
6. Kaikkien meidän on syytä siirtyä kohti kasvipainotteista ruokavaliota, vaikka 100% vegaaniutta ei tarvita eikä kannata vaatia. Lihan kulutusta tulee vähentää. Lihan tuotanto vie liikaa (nyt noin 70%) maa-alaa! Se on globaalisti kestämätöntä (Raisa Mäkipää).
7. Kansalaisten tuki ilmastotoimille on todella vahva (Sini Harkki) Aktiivisimpia ilmastoasioissa ovat nuoret ja vanhat. Mummot ovat eläneet ajan, jolloin kulutus oli vielä tolkullista. Tuntuu kotoisalta palata siihen takaisin. Nuoria ajaa kiinnostus tulevaisuudesta.  (päätetelmäni: keski-ikäiset ja osa vanhemmista tarvitsee lisätietoa ja -motivaatiota, aktivistimummoja tarvitaan, tästä lisää kohta)
8. Ympäristöa haittavista tuista pitää päästä eroon, muuten asia ei edisty (Sini Harkki, Minna Kaljonen)
9.  IPCC:n raportti on kokonaisvaltainen, holisitinen. Holistisuuteen pitää myös ilmastokeskustelussa päästä, vastakkainasettelulle ei ole nyt aikaa! (Juha Mäntylä, MetsäGroup, Juha Nousiainen, Valio) 10. Jos jollakin maalla, niin eikö juuri Suomella ole mahdollisuus onnistua ja olla esimerkkinä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Meidät tunnetaan hyvästä koulutuksesta, innovaatioista ja toimivista hallintorakenteista. Myös yhteiset tavoitteet on asetettu riittävän korkealle. (Sini Harkki). Yes!

Mistä innostuin erityisesti?

Erityisesti innostuin ajatuksesta, mitä kaikkea voimme saada aikaan, kun saamme koko kansan (tai ainakin enemmistön) näkemään kohdan 10 mahdollisuuden. Siinä on tekemistä.  Lähtötilanteen haasteellisuudesta ja joidenkin kuluttajien asenteista kertoo kuluttajatutkimus, josta kirjoitti eilen Maaseudun Tulevaisuus  (skeptikkoja on liian paljon).

Sain myös uuden kaverin

Erityisen mukavaa oli, että tämä koulupäivänä sain uuden kaverin. Vierustoverini pulpetissa oli Maarit Kari. Vastapäätä istui Jouko Laasesenaho. Kun hetken juttelimme, huomasimme, että olimme lähtöisin lähes naapuripelloilta Alajärveltä, Lehtimäeltä ja Soinista.

Tästä on hyvä jatkaa.  Opin huomennakin jotakin uutta.