Lastenlasten kuvat somessa?
Vanha vitsi kertoo, että maailman nopein liike on se, kun mummo leväyttää lastenlasten kuvan käsilaukustaan. Tätä nykyä sama voi tapahtua somessa. Mummo kuvaa lastenlasten elämää ja julkaisee innokkaasti heidän kuviaan omilla somekanavillaan.
Onko lastenlasten kuvien julkaisu ok?
Tunnustan heti. Olen julkaissut lastenlasteni kuvia somessa. Toki olen kysynyt sitä ennen luvan lasten vanhemmilta. Olen myös yrittänyt toimia samoin kuin he itse toimivat lastensa kanssa. En levitä sellaisia kuvia, joita eivät vanhemmatkaan levitä. Tunnustan myös. Muutaman kerran on tullut niin herkullinen tilanne, että olen ehkä innostunut liikaa. En ole saanut moitteita lasten vanhemmilta. Vielä.
Mitä muut tekevät? Mitä asiantuntijat neuvovat?
Moni vanhempi peittää lastensa kasvoja julkaisemissaan kuvissa tai julkaisee vain kuvia, joissa lapsen kasvot eivät näy. Osa julkkiksista on tosi tarkkoja aiheesta. Kovasti keskustelua käytiin presidentti Niinistön pojan ja Sanna Marinin tyttären kuvien julkaisuista. Sen sijaan esimerkiksi Renny Harlinilla ja Mika Aaltolalla näyttää olevan ihan erilainen linja. Muutama somekaverini julkaisee lasten ja lastenlasten kuvia kovinkin tiuhaan. Suuri osa tuntemistani mummoista on ehdottomia. ”En julkaise lastenlasten kuvia.” Se on ymmärrettävää. Viisastakin. Samat ihmiset eivät usein käytä somea mihinkään muuhunkaan.
Etsin tietoa netistä. Mannerheimin lastensuojeluliitto korosti ohjeissaan lasten itsemääräämisoikeutta ja lapsen vanhempien vastuuta. Tartuin erityisesti siihen, mitä siellä sanottiin arkaluontoisista asioista ja niiden levittämisestä. Niitä ei saa levittää.
Arkaluonteisia tietoja ja niitä paljastavia kuvia ovat lainsäädännön ja eettisten periaatteiden nojalla esimerkiksi:
- tieto lapsen terveydentilasta
- kuvat vauvasta tai lapsesta alastomana tai vaipoissa
- tieto lastensuojelun piiriin kuulumisesta
- tieto lapsen seksuaalisesta suuntautumisesta tai uskonnollisesta vakaumuksesta
- muut kuvat tai tiedot, joiden julkaisu voi aiheuttaa häpeän tunnetta lapsessa.
Kuulostaa järkevältä. Tuossa on tolkkua.
Tarkistan toimintaani
Tämän pienen pohdinnan jälkeen olen entistä tarkempi lastenlasten kuvien levityksen suhteen.
Pyrin siihen, että
- pääasia levittämissäni kuvissa on se tapahtuma, joka ilahduttaa ja saa halun levittää kuvaa
- en kuvaa lasta yksin vaan oman vanhemman tai muun aikuisen, eli itseni kanssa
- keskityn kanaviin, joissa kuva on vain hetken, ja sitten poistuu, kuten Instan tarinat
- en mainitse tarkemmin lapsen henkilötietoja
- keskustelen entistäkin tarkemmin asiasta lasten vanhempien kanssa, jokaisen perheen omia arvoja kunnioittaen
En kuitenkaan kokonaan lopeta lastenlasteni kuvien julkaisua. Heistä jokainen on tärkeä osa elämääni, josta paljastan valitsemiani paloja omilla sometileilläni.