Korona

”Tämä on pian ohi” oli ajatus keväällä 2020

Keväällä 2020, lähes kaksi vuotta, hiihtoloman tienoilla, tuli minulle ensimmäistä kertaa vastaan sana korona, Covid-19.  Muistan, kun olin ystävänpäivänä 14.2. matkalla Torinoon, ja lentoasemalla kohtasin suojapukuiset kuumeen mittaajat. Pääsin läpi, mutta tilanne oli pelottava.

Kevät 2020 elettiin jännityksessä ja alettiin odottaa maskeja ja rokotuksia. Vuosi kului loppuun vaihtelevin tunnelmin.  Etätöistä tuli arkipäivää. Ravintolat siirtyivät wolttailemaan. Presidentin itsenäisyysjuhla 2020 peruuntui. Juhlia peruttiin, hautajaisetkin siirtyivät nettiin.

Alettiin odottaa vuotta 2021, jolloin uskottiin, että kaikki olisi taas ennallaan.  Koronalukujen seuraamisesta tuli arkipäivää. Mika Salmisesta tuli tunnetuin ja ehkä rauhoittavinkin tv-kasvo. Koronaviruksen pallomainen olemus, värikkääksi kuvattuna, tuli kaikille tutuksi. Jokaisella oli tutun tuttu, joka oli sairastunut.

Vuosi 2021 paljasti totuuden

Tuli vuosi 2021. Eli vuosi, jolloin moni meistä alkoi jo väsähtää koronaan. Toisaalta koronasta oli jo tullut arkipäivää.  Nelivuotiaat lapsenlapseni kokivat koronan normaaliksi osaksi arkeaan. Oli suorastaan hellyttävää seurata heidän käyttäytymistään sekä päiväkodissa että kotona. Huomasi, että käsien pesusta oli tullut heille todellinen rutiini.

Vuonna 2021 sain kaksi rokotusta. Ensin alkukeväästä ja sitten 23.6.  Oli mukava, kun oli turvallinen olo.  Niihin aikoihin poikani edelliseltä keväältä siirtyneet häät saatiin toteutetuksi 18.6. Jokainen vieras oli tehnyt kotitestin ennen tuloaan. Kukaan ei sairastunut.  Oli jo pieniä merkkejä siitä, että korona laantuisi kunhan rokotuskattavuus saataisiin yli 80%. Odotin itsekin jo innolla kolmatta rokotusta 23.12.

Syksy 2021 on ollut ihmeellinen. Alkoi repivä kiistely siitä, onko maita ja toimintoja hyvä avata vaiko pitää suljettuna. Monissa maissa koronapassi otettiin käyttöön.

Lokakuussa kävin Italiassa. Koronapassi toimi hyvin.

Oma lukunsa oli jokaisen maan rokotevastaiset. Kun luin heidän perustelujaan, ymmärrän toki motiiveja ja halua ”päättää itse omasta ruumiista”. Sairaalat täyttyivät. Maskipakko jatkui. Koronaväsymys alkoi nousta kaikkien mieliin. Ja sitten tuli vielä uutiset omicron-variantista, jonka tarttuvuus on 10-kertainen  delta-muunnokseen verrattuna.

Marraskuussa 2021 koronatartunnat lähtivät kiivaaseen nousuun. Korona levisi myös rokotettuihin. Alettiin puhua lasten rokotuksista.

6.12. minulla todettiin koronatartunta

Olimme marraskuun lopussa juhlissa, ja jälkeenpäin kuulimme, että sieltä oli lähtenyt liikkeelle monta koronatartuntaa. Vaikka oireemme olivat pieniä ja takana oli kaksi rokotusta, menimme testiin. Molemmilla meillä oli tartunta.  Sairastimme (lähinnä pientä flunssaa) muutaman päivän. Olimme karanteenissa 10 päivää ja huomenna koittaa päivä, jolloin vapaudun karanteenista.

Omakohtainen kokemus opetti, mitä?

• Koronarokotus auttaa. Sairaus hoituu muutamassa päivässä. Rokottamattomalla olisi ollut tupen rapinat.
• Tämä korona ei hevillä maailmasta häivy. Jokainen meistä tullee sen saamaan. Lievänä tai kovana. Ensi vuosi pelottaa.

Joulusta 2021 ja alkuvuodesta 2022 tulee varsinainen koronailo/surutulitus.

Korona on muuttanut  jotakin on pysyvästi. Paljon negatiivista. Positiivista on ehkä se, että korona antoi meille opetuksen:

Luonnon järjestystä ei saa rikkoa.

Korona on tärkeä oppi tässä tilanteessa, jossa meillä on käsillä koronaakin isompi haaste: ilmastonmuutos ja luontokato. Otetaan se oppi tosissaan.