— Onko tolkkua?

Arkisto
Onko tolkkua

Onko halpuuttamisessa tolkkua?

Kun S-ryhmä reilu kuukausi sitten julkaisi halpuuttamiskampanjansa, se sai aikaan ostoryntäyksen. Julkaisu rauhaisana sunnuntaina onnistui hyvin. Henkilökunta oli sitoutettu niin, että hinnanalennukset heti maanantaiaamuna näkyivät kaupoissa. Oltermannia ostettiin kuin Putin-juustoa konsanaan.

S-ryhmän viestinnän osaamista kiiteltiin, Keskokin kadehti.

Suomalaisten usko siihen, että suomalainen ruoka on kallista, sai vahvistuksen. Hinta nousi ykköskriteeriksi myös niillä, joille muutaman sentin ero ruoan hinnassa ei vaikuta mitään toimeentuloon.

Hinta nousi laatua tärkeämmäksi ruoan ostokriteeriksi. Keskustelu siirtyi laadusta hintaan.

Alkoi  S-ryhmän mainoskampanja, johon kuuluivat myös sarkastiset TV-mainokset. Monia niistä pidin yliampuvuudessaan hauskana. Sarkasmi puree. Halpuuttajalla on varaa tehdä näyttävää mainontaa…

Huumoriin perustuvan mainonnan tärkein ominaisuus on, että se ymmärretään.

Moni aiempikin teema herätti närää, mutta ”Maito on kallista” -mainos katkaisi kamelin selän. Maidontuottajat kokivat sen iskuksi vyön alle.

En yhtään ihmettele,  että moni maanviljelijä halkaisee vihreän korttinsa.

Samaa pohtinee moni  Maija Meikäläinen. Yksi asia jäi S-ryhmän mainonnan tekijöiltä huomaamatta: Kuluttaja arvostaa ja luottaa maanviljelijöihin huomattavasti enemmän kuin kauppaan.

S-etukortti

On kiinnostavaa nähdä, mikä on Keskon, Lidlin ja S-ryhmän seuraava viestinnällinen siirto.

Toivotaan, että kauppaketjut tekevät tekoja,  jolla nostetaan suomalaisen laadukkaan ruoan ja sen tekijöiden arvostusta. Hyvä ruoka on hintansa väärtti.

ruisleipäSPS_tr

 

 

 

Lue lisää ja kommentoi

Talkoovoimaa

Kun katsoimme aikuisten lasteni kanssa heidän lapsuutensa videoita, heitä hämmästytti omakotitalomme rakentamiseen liittyneet talkoot. Pohjalaiseen kökkäperinne-tyyliin 80-luvun lopulla valmistuneen talon pohja- ja perustustyöt tehtiin talkoovoimin.  Viikonloppu toisensa jälkeen oli kasassa iso joukko ruokapalkalla olevia ystäviä ja sukulaisia.

Ainakin kuvissa kaikki vaikuttivat iloisilta.

Muistimmekohan koskaan kiittää: Reijo, Hannu, Harto, Erkki, Maija, Oskari, Juha, Pekka, Pikku-Matti, Marjatta, Seppo, Marja-Liisa, Antero, Sari…Kiitos teille. Talo on pysynyt hyvin pystyssä. itsenäisyypäivänä aurinkoa 008

Tuollaista talkoohenkeä ei enää ole, 20-30-vuotiaat lapseni sanoivat.

Ilkka Taipale on kirjoittanut kirjan: 100 suomalaista sosiaalista innovaatiota. Talkootyö on mainittu yhdeksi innovaatioksi, kouluruoan ja äitiyspakkauksen rinnalla. Niiden avulla köyhä Suomi sotien jälkeen nousi.  Vappu ja Ilkka Taipale kiertävät maailmaa  ja vievät samoja oppeja kehitysmaihin. Vastaanotto on ollut innostunut. Keinoja hyvinvoinnin ja menestyksen lisäämiseen kaivataan. Suomi on esimerkki maasta, joka nousi köyhyydestä hyvinvointiin. Talkootyö on ollut yksi keino hyvinvoinnin kasvattamiseen.

978-952-222-466-8

Voiko hyvinvointivaltiossa olla talkootyötä?

Olin jo uskomassa, että 80-luvun talkoohenkeä ei enää ole olemassa, kunnes astuin nykyiseen työhöni ELO-säätiöön. Kansallisten ja kansainvälisten kokkikilpailujen järjestäminen ei olisi mahdollista ilman taustalla olevia kymmeniä talkoolaisia. He antavat vapaa-aikaansa tähän työhön. Talkoovoimin korvataan se, että julkista tukea tämä työ ei saa.

Tammikuun lopussa moni suomalainen sai seurata mediasta Suomen menestystä  Lyonissa, kokkien maailmanmestaruuskilpailussa.  Bocuse d’Or Team Finland saavutti kaikkien aikojen parhaan tuloksensa. Olemme palkintokastissa. Neljäs sija ja kaksi erikoispalkintoa varmistaa se että Suomi nähdään maailman kulinaarisessa kärjessä. Siitä syntyy taas uutta hyvinvointia.

Suomi 2015 Lyon_q

Hyvä yhteistyö ja talkoohenki antoivat ratkaisevan lisäpanoksen.

Valon päivänä 3.2. meillä oli aihetta juhlaan. Oli mukava nähdä, miten moni sai ansaitusti tuntea olleensa osana menestystä ja palkintoja.  Kiitos Bocuse d’Or Team Finlandin takana oleva tiimi: Liisa, Pekka, Eero, Ismo, Pekka P., Sirkka, Tuukka, Mari, Timo, Sylvain, Jouni, Marko, Sami, Milla, Ari, Mari, Hannu, Markus, Johan, Minni, Miikka, Heikki ja monet, monet muut.

Pohdin mikä on olennaisinta talkootyössä.

Olennaisinta on se, että kaikilla on hauskaa.

Kun on hauskaa, on talkootyössä tolkkua. Harva tekee ilmaiseksi työtä, joka ei tunnu hyvältä. Pidetään mielessä. Niin töissä kuin kotonakin.

3_2_2015-ELO-Säätiö-122

 

 

Lue lisää ja kommentoi

Kiitos hyvää!

Poikani oli puoli vuotta San Franciscossa. Kävin siellä häntä tapaamassa.  Sekä siellä että kotiin tullessaan poika ihasteli tapaa, jolla ihmiset Jenkeissä ovat kiinnostuneita toisistaan. Kuljettuani viikon San Franciscon busseilla ja palattuani Espoon bussiin, havahduin, kun huomasin, miten todella yrmyn vaikutelman me suomalaiset annamme itsestämme.

Ei ole kyse small talkista.

Kyse on siitä, että  huomataan toinen ihminen. Tuntuu hyvältä, kun joku kysyy, mitä kuuluu. Vielä paremmalta tuntuu, jos se ihminen vielä kuuntelee vastauksen ja on kiinnostunut siitä. Ajatelkaa niitä ihmisiä, jotka koko elämänsä ovat olleet syrjässä. Huomiotta.

Toinen asia, joka tuntuu hyvältä, on kiitos ja huomiointi.

Jokainen meistä tietää miten pienikin huomiointi ilahduttaa. Miksi me viljelemme sitä niin vähän? Kadulla? Bussissa? Hississä?

Tällä viikolla minulla oli onni tulla oikein palkituksi.

Ihan Tiedonjyvällä.

Oli ihana tulla huomatuksi. Oli ihana syödä yhdessä palkinnon antajien kanssa.  Oli ihana saada onnitteluja ja kukkia. Kiitos niistä kaikista.

???????????????????????????????

Nyt otan itselleni käteen kiitoksen jyvän. Levitän sitä.

Tuntuu se miten pateettiselta tai kliseiseltä hyvänsä, siinä on tolkkua!

Mitä Sinulle kuuluu?

 

 

Lue lisää ja kommentoi

Vuosi meni, mitä opin?

Opin, miten monta syytä on olla onnellinen. Opin myös, että tarvitaan joutilasta aikaa, jotta onnen aiheet ymmärtää.

Opin viisauden:

Ihmisellä on hyvä olla juuret ja siivet!

 

Puu

Ihmiselläkin pitää olla JUURET

kuva 5

…ja SIIVET

Kohti uutta vuotta!

ps. ensi vuonna opettelen ilmaisemaan itseni lyhyesti :-) Jotta saa  tolkkua.

Lue lisää ja kommentoi

Viime viikolla #kouluruokapäivä ja #ravintolapäivä

Viime viikolla 11.11. 14 vietettiin maailman, Suomen ja Helsingin ensimmäistä kouluruokapäivää. Tapahtuma Helsingin Teurastamolla keräsi sadoittan aiheesta kiinnostuneita. Mediasta kouluruokapäivän sanomaa pääsi todistamaan sadattuhannet suomalaiset. Tässäkin tilaisuudessa some näytti voimansa. Käy kurkkaamassa Facebookia kouluruokapäivä tai twitterissä ja instagramissa #kouluruokapäivä.

Kouluruokapaiva_kutsu_web

 Kouluruokapäivä mursi kouluruoan myyttejä

Kouluruokapäivä nosti kouluruoan uudelle vuosikymmenelle. Se aloitti avoimen vuoropuhelun  kouluruokailun tulevaisuudesta.

B2KtvP4IMAA2Ksj

Monet kysyivät, voiko kouluruokapäivää monistaa?

Me kysyimme mikä on kouluruoassa tärkeintä.

10368230_10152837263134592_2467932911027095596_n

Santeri Koskinen

Voinko #kouluruokapäivästä tulla uusi #ravintolapäivä ?

Ensimmäistä ravintolapäivää vietettiin 21.5.2011. Eilen 15.11. ravintolapäivää vietettiin 15.kerran.  Siitä on  syntynyt palkittu ilmiö.  Ravintolapäivä on maksuttoman kouluruokailun tavoin suomalainen innovaatio. Ravintolapäivä  on levinnyt maailmalle viimeisen neljän vuoden aikana.  Kouluruokapäivä on tiensä alussa.

Oli hienoa, että Timo Santala, yksi Ravintolapäivän luojista,  aloitti Helsingin ruokastrategina samaan aikaan, kun kouluruokapäivä oli käsillä ja hänet saatiin kouluruokapäivän kummiksi. Ja hyväksi kummiksi saatiinkin.

Ison joukon yhteistyönä tehty kouluruokapäivä on hyvin dokumentoitu.  Monistaminen on mahdollista. Nyt on aika laittaa #kouluruokapäivä lentämään. Katsotaan, mitä saamme aikaan –  yhdessä.

Siinä on tolkkua. Siinä on fiilistä.

10402043_10205090182112047_5792284066996685292_n

 
Lue lisää ja kommentoi

Luottamus

Viikonloppu oli taas täynnä epävarmuutta lisääviä uutisia. Maailma tuntuu entistä turvattomammalta paikalta.  Jokainen meistä etsii ympäriltään turvaa tuovia asioita. Luotettavuus nousee uuteen arvoon.

Keneen voi luottaa?

On ihmisiä,  joilla on tapana tehdä ohareita. He ovat lupauksen pettäjiä, joiden maine sellaisena myös kiirii.

Jokainen meistä tuntee ystävänsä.

 Tiedämme ystävistämme kuka on 100% luotettava ja kuka tekee lähes varmasti oharin.

Kun asiakas tekee varauksen lääkärille, kampaajalle, ravintolaan, tilaisuuteen niin varauksen saaja ottaa asian jokaisen kohdalla yhtä  tosissaan.  Joukossa on heitä, jotka eivät peru vaikka tietävät, että eivät pääse paikalle. He ovat itsekkäitä ja aiheuttavat  paljon harmia, tulon menetystä ja tehottomuutta.

Myös ravintola-ala on herännyt ohareihin.

Hyvä,  että asiasta puhutaan ja ravintola-ala on tehnyt asiasta Facebook -kampanjan. Stoppi ohareille.

Ohari

Mitä voimme tehdä?

1. Olla itse luottamuksen arvoisia niin ystäville kuin kaikille heille, joiden aikaa olemme ennakkoon varanneet ja – käyttäneet!

2. Sanoa suoraan kavereille, jotka tekevät ohareita (meille tai muille), että

Tuo ei vetele, ei ole tolkkua tuhlata muitten aikaa ja rahaa!

 

Lue lisää ja kommentoi

Luontoi(ntoi)lua

Luontoilu ja luontointoilu.  Voiko parempaa olla. Ihan lähellä meillä jokaisella. Ihan oma oikea kokemus. Kenellä minkinlainen.

Tunsin taas viikonloppuna olevani onnekas, kun sain olla niin monessa luontoon liittyvässä mukana.  Sekä teoriassa että käytännössä. Jos pitäisi jonkun asian puolesta vannoa/ ennustaa/ viisastella/ luoda ”mitäminäsanoin”-fraaseja, niin minä vannon luonnon nimeen. Sekä siihen mitä luonnossa jo nyt voimme kokea, että siihen mitä siitä vielä voidaan saada irti.  Viisasti toimien. Luontoa kunnioittaen.

Suomen luonto tulee olemaan 10 vuoden sisällä arvokkaampi kuin kukaan meistä osaa ikinä arvata!

Viikonlopusta on parasta tehdä kuvakertomus.

Metsähallituksen Luontopalveluissa mietimme Päivi Rosqvistin ja 50 luontopalvelujen asiantuntijan kanssa, miten kansallispuistot ja villiruoka kuuluvat yhteen.

Metsähallituksen Luontopalveluissa perjantaina mietimme Päivi Rosqvistin ja 50 luontopalvelujen asiantuntijan kanssa, miten kansallispuistot ja villiruoka kuuluvat yhteen.

 

Lauantaina pääsin Pohjois-Karjalassa miehen mukana hirvimetsälle ajomieheksi.  Koirat haukkuivat. Hirviä ei näkynyt, mutta luonto oli kaunis.

Lauantaina pääsin Pohjois-Karjalassa miehen mukana hirvimetsälle ajomieheksi. Koirat haukkuivat. Hirviä ei näkynyt, mutta luonto oli kaunis.

 

Hirviseurueen johtajalla on  kaikki kohdallaan. Niin myös tunnelma tulilla.

Hirviseurueen johtajalla on kaikki kohdallaan. Niin myös tunnelma tulilla.

Ruska. Puhdas metsä. Puhdas vesi. Hiljaisuus. Ei kaipaa sanoja.  Se on Suomi. Tässä on tolkkua!

 

10628486_10152701863464592_4865465273415507339_nRuska

Lue lisää ja kommentoi

Syötävä drinkki ja juotava salaatti

Kesävierailulla isäntäväki yllätti. Tarjolla oli alkudrinkki. Varsin modernisti koristelu ja ohuesta jalallisesta  lasista tarjoiltu. Vodka oli pääraaka-aine. ”Drinkki” oli varsin maukas ja erittäin kiinnostava tuttavuus.

Drinkin erikoisuus oli, että se syötiin lusikalla.

Noin 70-vuotias isäntä on innokas ruoka- ja juomaharrastaja, joka tahtoo testata uusia asioita. Kuten juoman hyytelöimistä. Samainen isäntä opetti minulle täydellisen uppomunan valmistuksen.

Luin Maaseudun Tulevaisuuden ruokasivuja. Siellähän ne olivat esiteltynä trendikkäät smoothiet (tosin otsikossa käytettiin nimeä pirtelö). Montaa herkullista marjapirtelöä olen jo pyöräyttänytkin. Tottakai avocadot ja mantelimaidot sekoitettu myös.

Vielä on itse kokeilematta Vihersmoothiet. Toki olen päässyt niitä muiden tekeminä maistelemaan.

Maaseudun Tulevaisuus suositteli juotavaa salaattia. Viherpirtelöä.

Ruokaan ja juomaan keskittyneet monet lehdet, kirjat ja blogit pursuavat hyviä uusia ideoita. Huomaan, miten helppo niistä on imeä iedoita, joissa on jotakin tuttuutta ja retroa; villiyrtit, nyhtöpossut, herkkuhampurilaiset. Mutta miten vaikeaa onkaan mennä jonnekin ihan uuteen, jolla ei ole mitään paikkaa lapsuuden muistoissa tai matkojen kokemuksissa.

 Juotava drinkki ja syötävä salaatti ovat varsin mainioita. Ihan sellaisenaan.

Tätä kirjoittaessani päätin, että kokeilenpa VIHERPIRTELÖÄ  (4 annosta)

  • 1 avokado
  • 1/2 kurkkua
  • 1 pieni kerä salaattia
  • 6-7 mintunoksaa
  • 1/2 limettiä
  • 4 dl omenamehua
  • jäämurskaa

Jaa. Lienee aika aloittaa syksy kaikenlaisilla kokeiluilla.  Harkitsen…

 

 

Lue lisää ja kommentoi

Pitkien ajatusten puute

Lämmin kesä on tehnyt tehtävänsä. Kaikki työhön liittyvät ajatukset katkesivat.  Jopa niin perusteellisesti, että eivät millään halua palautua uomilleen. Mennään siis näillä uomilla. Lyhyillä ajatuksilla.

  • Tänään Helsingin Sanomissa loistava artikkeli sivistyksestä ja sen muuttumisesta. Herätti ajatuksia. Olisiko niin, että kun kesällä luin poikkeuksellisen vähän kaunokirjallisuutta, on ajattelukin nyt heikompaa. Uusi kulttuuri ja kirjallisuus eli RUOKA mielessä. Lounaspöydässä puhun mielummin uusista ravintoloista kuin essentialismista.
  • Olen noudattanut viikon verran ”täydellistä laihdutuskuuria”. Tilanne ennallaan. Lähipiirini nauraa avoimesti pakkomielteelleni.  (Hämmennys).  Ostin smoothie-kirjan. Nyt lähden hankkimaan marjoja. Smootheista on tullut uusi intohimoni. Puoli kiloa päivässä.
  • Piti alkaa siivota -> En jaksanut -> Toteutin unelmani -> Hankin lehmätaulun -> Sain siivousinnon, jotta se näyttäisi seinällä hyvältä.

Unohtumaton (4)

Kyllä lyhyilläkin ajatuksilla pärjää. Ainakin viikonloppuisin.

MOT.

Lue lisää ja kommentoi

”Täydellinen laihdutuskuuri”

Kesäloma-aika on ihanaa aikaa. Arkeen palatessa on aika sovitella työvaatteita ylle.  Se on tuskallista. Voi olla, että syynä on tottumattomuus mokomiin uniformuihin. Nihkeys voi johtua myös helteen hiostamasta ihosta kiristävien pukujen alla.

Toki on sellainenkin mahdollisuus, että kesä on tuonut kiloja. Harva käyttää mökillä digitaalivaakoja.  Loma eletään perstuntumalla.

Niin minä tein.  Eilen, ensimmäisenä työpäivänä menin vaakaan. Samaan vaakaan, samaan aamuaikaan, jossa talven mittaan tarkistan viikoittain painoni. Yritän näyttää samalta ja myös käyttää samoja vaatteita vuosia :-)

Lukema osoitti: Nyt tarvitaan ”täydellinen laihdutuskuuri”.  Pika sellainen.

Nyt on tilaus täydelliselle laihdutuskuurille. Kehitän 5 kohdan ohjelman.

Koska työ on täynnä projekteja, paras tapa on tehdä myös tästä projektikalenteri. Ei mitään elämänmuutoksia. Sen tein kesälomallani – elin kuin pellossa. En laskenut kaloreja, en kieltäytynyt jäätelöstä, en oluesta, en possumunkeista, enkä varsinkaan viinistä. ”Ja suolaahan pitää helteellä saada.”  Tulos tuntuu. Mikä olisikaan tilanne, jos lomaa olisi jatkunut vielä toinen kuukausi?

Kas tässä itseäni motivoiva projektisuunnitelma.

  1. Tosiasioiden tunnustaminen ja julkistaminen. (Siksi tämä julkinen blogi).
  2. Lähtötasomittaukset ja niiden kirjaaminen: paino, verenpaine, muut terveystiedot.  (Varasin ajan työterveyteen, mittauksiin, varmistin Kisakallion vuosittaisen kuntotestin työporukan kanssa).
  3. Tarvittavat investoinnit. (Hankin kaapin täyteen sopivaa syötävää). Marjoja, raejuustoa, ruisleipää, juureksia, erilaisia makuvesiä (joita yleensä en osta).

4. Motivaation ylläpito kirjallisuuteen perehtymällä (Ostin Anna-lehden, jossa ”Nopea detox-kuuri ennen arkea”)

5. Aikataulun laatiminen. (Tavoite: syyskuisena synttärinä painoni on entisellään –  samana kuin jo 20 vuotta).

Kas. Projekti on toteutusta vailla valmis.

Nyt lasillinen viin… eikun vettä! Tänään valitsen aprikoosinmakuisen veden. Lounaaksi herkullinen grillip..eikun keitetty kukkakaali. Käyn päivällä kirjastossa. Fillarilla. Hankin lisää kirjallisuutta. Katselen ihmisiä. Onkohan muillakin löysien kukkamekkojen alla samoja ongelmia?

Toki täytyy sanoa:

Tämä kesälomakuukausi todella rentoutti. Lomaa kaikesta.

Se oli lomaa myös itsensä tarkkailusta, kaikista projekteista. Mutta sen totesin, että

Puheet siitä, että paino pysyy hallinnassa, jos sitä ei pidä hallinnassa, on täyttä roskaa.

MOT.

Raportoin etenemisestä.

Lue lisää ja kommentoi