Haluan matkustaa – kohtuudella ja kestävästi

Miten toimin? kysyy aktivistimummo

Kun koronan ote alkaa helpottaa, monelle iskee kaukokaipuu. Niin minullekin. Motiiveja matkustamiseen on monia. Jonkun pitää matkustaa työn vuoksi, toinen kaipaa ulkomailla asuvaa ystävää, kolmas aurinkoa, harrastusta tai kulttuurielämystä.

Tietoisuus matkailun ilmastovaikutuksista on saanut tiedostavat ihmiset pohtimaan matkustamisen ympäristövaikutuksia. Erityisesti lentomatkailu on luupin alla. Ruotsissa  keskustellaan lentohäpeästä, ”flygskam”ista.  Suomessa ilmiö ei ole niin vahva. Näkyypä täällä myös lentämiseen liittyviä puolustuspuheita. Onko siinä tolkkua?

Koska matkustamisen ”oikeutukseen” on monia näkökulmia, yritän löytää oman näkökulmani ja riittävän tietopohjan ennenkuin kahden koronavuoden ja lentämättömyyden jälkeen ryntään matkoja tilaamaan tai päätän pysyä loppuelämäni  tiivisti koti-Suomessa.

Ensiksi faktoja

Löysin Reilumatkailu-sivut, jossa asiaa käsiteltiin monipuolisesti.  Siellä kerrottu määritelmä ilahdutti:

Yksinkertaisimmillaan reilu matkailu voidaan määritellä matkailuksi, jossa matkailun positiiviset vaikutukset maksimoidaan ja negatiiviset minimoidaan.

Ilahduttavaa oli myös ymmärtää, että kestävä matkailu on muutakin kuin lentoja tai ei-lentoja.

Kestävä matkailu on matkailua, joka huomioi nykyiset sekä tulevat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset, huomioiden niin matkailijoiden, matkailualan, ympäristön sekä kohdeyhteisöjen tarpeet.
Voidaan sanoa, että kyseessä on yleisten kestävän kehityksen periaatteiden mukainen matkailu.

Kun matkailua ajatellaan myös kestävyyden kannalta, tarvitaan ajatusmallien ja toimintatapojen muutoksia.  Keinoja vähentää omasta liikkumisesta muodostuvaa hiilikuormitusta on monia, ja siihen suositellaan seuraavaa hierarkista kaavaa: vältä, vähennä ja kompensoi.

Vältä, vähennä ja kompensoi.

Matkailusta on arvioitu aiheutuvan noin 8 % globaaleista kasvihuonepäästöistä.  Lentoliikenne on vastuussa noin 2-3 % kasvihuonepäästöistä globaalilla tasolla.

Reilu matkailu -sivuilla neuvotaan, että jos ei pysty välttämään, tulisi pyrkiä vähentämään. Tällöin voi miettiä, että voisiko perillä olla pidempään sen sijaan, että matkustaa useasti lyhyitä matkoja.

Viimeisenä keinona tulisi olla kompensointi. Tällöin omasta matkailusta, yleensä lentämisestä, syntyneet päästöt kompensoidaan jonkin palveluntarjoajan kautta rahallisesti.

Miten paljon on kohtuullinen matkustaminen?

Kysyin kohtuudesta kestävän matkailun asiantuntijalta ja alan konsultilta, Anu Nylundilta, Mood of Finland-yrityksestä. 

Anu vastasi näin:

Kohtuudella ei ole tarkkaa määritelmää

”En antaisi mitään määrällisiä ohjeita kohtuullisuuteen. Tärkeää on matkailijatasolla ymmärtää, tietää ja tunnistaa omat kokonaispäästöt ja ymmärtää lentojen osuus kokonaispäästöistä.

Lennon pituudella on merkitystä. Kun lentää, olisi hyvä olla paikan päällä pitkään, eli mieluummin yksi lento ja useamman viikon oleskelu kohteessa kuin monta lyhyttä matkaa, jossa lennetään.

Anu Nylund kehottaa myös miettimään vaihtoehtona junamatkustusta. Se voi olla jopa elämyksellisempää, vaikkakin aikaa vievää.  Junamatkailuun saa tosi hyviä vinkkejä Facebookin Maata pitkin matkaajat -ryhmästä.

 Avoimmuus kunniaan

Anu Nylund samoin kuin Reilumatkailu-sivusto ohjeistaa, että ihmisten, jotka eivät voi kokonaan välttää matkustamista, on hyvä selvittää matkustamisen vaikutuksia ja pyrkiä koko ajan parantamaan käytöstään.  Hienoa on, jos voi  toteuttaa itse ja opettaa myös muille tapoja, joilla ilmastopäästöjä voi vähentää.

Anu Nylund opastaa näin:

”Matkailussa mielestäni merkittävintä on olla täysin läpinäkyvä eli kertoa avoimesti miksi matkustaa, mitä haittoja tiedostaa itse matkojen aiheuttavan ja mitä hyvää tekee haittoja pienentääkseen.  Lisäksi on hyvä pohtia, mitä hyvää tekee, jotta se vierailtu paikka on parempi paikka vierailun jälkeen. Reilua ja vastuullista on kertoa niin hyvistä kuin haastavista asioista.

Läpinäkyvyys voi olla aluksi sitä, että tietää paljonko omat vuosittaiset kasvihuonepäästöt ovat (esim. Sitran elämäntapatesti tai Ilmastodieetti.fi) ja miten aikoo tulevaisuudessa omia päästöjä pienentää. Matkailun vähentäminen on yksi keino. Keinoja on muitakin.

Matkustaminen aiheuttaa extra-päästöjä jotka voi suhteuttaa arjen päästöihin.
Lentolaskuri on hyvä apu, jota voi käyttää myös kompensointitarpeen laskennassa.

Kompensaatio on yksi keino

Erilaisia kompensaatiopalveluja on monia. Hyviä ja epäilyttäviä. Hyvä on, jos  löytää omaan arvomaailmaan sopivan kompensaatiopalvelun. Itse suosin Compensate-palvelua, johon lahjoitan kuukausittain – ja autan heitä istuttamaan puita hiilinieluksi. Tottakai samalla helpotan omaatuntoani. En näe  siinä ole mitään väärää. Toinen kompensaatiokohteeni on lahjoitukset Luonnonperintösäätiön Mummonmetsään. Käytän lahjoitusta myös lahjana tuttaville.

Lopputulos

Halusin opiskella tätä asiaa ja tehdä nämä harjoitukset, jotta voin rehellisesti ja ilolla matkustaa matkat, jotka matkustan tuntematta huonoa omaatuntoa. Halusin myös ymmärtää, millaiset matkat on syytä jättää kokonaan väliin. Halusin nähdä paremmin, mihin voin vaikuttaa ja mihin en.

Laskin hiilijalanjälkeni

• Laskin hiilijalanjälkeni Sitran elämäntapatestillä.  Se oli 6300 CO2-yksikköä. (Suuri osa siitä aiheutuu liian isosta talosta. Muissa asioissa olen pääsemässä lähemmäksi kohtuutta, vaikka matkaa tavoitteeseen 2500 CO2-yksikköä on)
• Laskin miten paljon päästöjä tulee, kun lähden reilun viikon matkalle Portugaliin. Laskuri kertoi, että päästöt ovat 970 kg eli se lisää noin 15%:lla vuosittaista hiilikuormaani. Yritän löytää tavan, jolla säästän saman määrän päästöjä jossain muualla. Pieni tyytyväisyys syntyi siitä, että luku on lähes siedettävä verrattuna Thaimaan matkaan. Lento Phukettiin ja takaisin tuottaisi 2310.8 kg päästöjä eli lähes 2,5-kertaisesti.
• Varmistan vielä hotellista, ovatko huomioineet kestävän kehityksen säännöt, tarkistan myös matkatoimistolta huomioidaanko kohteemme aktiviteeteissa kestävä kehitys
• Mietin tosi tarkkaan, mitä otan mukaan matkalle, jotta voin minimoida matkalaukun painon
• Maksan kuukausittaista Compensate-maksua edelleen ja ostan taas palan ikimetsää Luonnonperintösäätiöltä.

Satsaan hiilikädenjälkeen

Kun olen selvittänyt hiilijalanjälkilaskennat, keskityn päätyöhäni eli hiilikädenjälkeen.  Yritän kerätä ja jakaa tietoa siitä, mitä kaikkea itseni ja muiden on hyvä huomioida matkustamisessakin.

Uskon Saku Tuomisen oppiin siitä, että tärkeää on kokonaisuuden ymmärtäminen, rehellisyys ja jatkuva parantamisen ja oppimisen halu. Mielummin ilolla ja innostuksella kuin ahdistuksen painamana.

Me Aktivistimummot-liikkeessä teemme sitä. Etsimme ja kerromme faktoja. Luomme toivoa.  Suosimme kohtuutta. Kun aloin tutkia tätä asiaa, myös matkaseurueeni innostui asiasta, ehkä myös matkatoimisto. Toivottavasti asiaan herää myös joku tämän blogin lukija.
Siinä on tolkkua.

Siis hyvillä mielin Portugaliin hyvässä seurassa.

Jos kaikki menee hyvin, eikä Euroopassa alkanut sota tai muut tapahtumat tule esteeksi, Finnairin lentomme lähtee aprillipäivänä 1.4.22.  (Se lentomatka on kyllä ihan liian halpa. Kuten lentomatkat yleensäkin.)

Kesän vietämme koti-Suomessa.