— Onko tolkkua?

Yrittäjä, identiteettini ikuisesti

Lauantaina 5.9. vietetään Yrittäjän päivää. Päivä osuu sopivasti synttäriviikkoni loppuun.  Kun LinkedInin kollegat onnittelivat viime viikolla uran vuosipäivästä, heräsin katsomaan, mistä on kyse. Hämmästyin: Yrittäjyydeni 15-vuosipäivä on käsillä nyt.

Onnea itselleni 15-vuotisesta yrittäjäurasta!

Mistä ammatista pienenä tyttönä haaveilin? Vaikka kasvoin pohjalaisessa yrittäjäperheessä, ei yrittäjyys silloin tuntunut ammatilta. Sen sijaan ajattelin ryhtyä opettajaksi tai käsikirjoittajaksi. Vähän myöhemmin oli mielessä kotitalousopettaja, kemisti, proviisori ja hetkittäin myös psykologi. Kun valinnan aika tuli, harhauduin Teknilliseen korkeakouluun ja sieltä vuoden jälkeen oikeammalle tielle elintarviketieteiden pariin maa- ja metsätaloustieteelliseen tiedekuntaan. Valmistuttuani pääsin 4 vuodeksi koettamaan opettajan ja kouluttajan taitojani K-ryhmän koulutuskeskukseen.

Ensimmäinen unelma-ammatti oli opettaja

Elintarviketieteilijän tie vei tietysti elintarviketeollisuuteen. Kun olin tehnyt päällikkötehtäviä (tuote-, markkinointi-, viestintä-, ) toisensa jälkeen, syttyi toive ja kilvoittelu johtajanimityksestä.  Nyt katsoen huomaan vastassa olleen lasikaton, vaikka silloin en sitä niin ajatellut. Helpotti, kun johtajanimityksiä tuli. Sillä päällikkö-johtajatiellä kymmenissä hommissa, yrityksen kasvaessa, kului yli 15 vuotta. Osastojen ja projektien johtaminen, erityisesti ihmisten johtaminen oli hienoa yrittäjäoppia. Kun nyt kuuntelen niinä vuosina syntyneiden kolmen lapseni muistoja, huomaan, että otin työelämän vähän liian tosissani.  Oppia sekin.

Olen kiitollinen yrittämisen oppivuosista

Yrittäjäsieluni kuoriutui, kun vuonna 2000 pääsin konsultiksi menestyvään viestintätoimistoon.  Viisi vuotta isojen brändien mainetta hoitamassa ja kiinnostavien hankkeiden vetovastuussa, fiksussa ja monipuolisesessa konsulttikaartissa, avasi portteja niin sisälleni kuin ulospäinkin. Kiitos niistä vuosista, kollegat ja asiakkaat.

Aika konsulttina konsulttien joukossa paljasti omat vahvuudet ja haasteet

Vuonna 2005 syntyi ensimmäinen oma yritys, Kuule Oy. Ensin rinnallani vähemmistöosakkaana ja osaamiseni täydentäjänä oli fiksu kollega.  Parhaimmillaan meitä oli yrityksessäni yhteensä 5 henkeä. Pääsin kokemaan ihmisten palkkaamisesta syntyvät haasteet ja vastuut. Pääsin myös kokemaan monipuolisen tiimin tuomat mahdollisuudet hakea isoja haasteita. Tarjouskilpailujen voitoista syntynyt ilo ja riemu on vieläkin mielessä.

Hyvien yhteisten vuosien jälkeen katsoimme yhtiökumppanin kanssa pitemmälle tulevaisuuteen. Näimme horisontissa haasteita, joiden vuoksi päätimme yksinkertaistaa rakennetta, karsia kustannuksia. Jatkoin yrittäjänä yksin, jotta yrityksen ketteryys säilyi.

Yrittäjyys on nopeaa reagointia ja jatkuvaa ennakointia.

Vaikka välillä olin muutaman vuoden toisella töissä, pidin oman yritykseni hengissä. Palkallisena olemisessa on toki oma autuutensa, mutta kerran yrittäjä on aina yrittäjä ja myös toisen palkkalistoilla tekee työtänsä yrittäjähengessä, kokonaisvaltaisesti.  Siinä on puolensa – ja puolensa.

Kolmisen vuotta sitten palasin 100% yrittäjäksi omaan yritykseen.

Sain ihan itse valita itselleni tittelin, ottaa taas käyttöön oman vanhan sähköpostini, sain päivittää kumppanuudet. Näinä vaikeina ja tuulisina aikoina yrittäjyyden hyvä puoli on, että ulkoiset muutokset eivät liikauta koko identiteettiä. Niin käy usein muuttuvassa yritysmaailmassa.  Kumppanuuksissa voi keskittyä niihin, jotka antavat lisävoimaa. Voi jopa hankkiutua narisoijoista eroon. Toki valinnat edellyttävät, että yrityksen vakavaraisuus on kohtalaisessa kunnossa.

Silloin kolme vuotta sitten tein rungon loppuelämäni työsuunnitelmiin. Siihen mahtuu paljon probono-työtä ja verkostoja, sopivasti kiinnostavia hankkeita. Oma yritys mahdollistaa mahdottomaankin tarttumiseen.

Yrittäjyys on pisin työurani. Siinä on tolkkua.

Vuonna 2025, viiden vuoden kuluttua vietän yrittäjyyteni 20-vuotispäivää.
Saatan silloin harkita visioni kirkastamista.

Kiitos kaikille kumppaneille.
Tästä on hyvä jatkaa!

Seija Kurunmäki
yrittäjä
ruokavaikuttaja
aktivistimummo
seija.kurunmaki@kuule.fi