— Onko tolkkua?

Villiruokaa lännessä ja idässä

Mies lähti hirvimetsälle Itä-Suomeen. Heidän hirviseurueellaan on viisi lupaa. Kolme vasikkaa on nyt kaadettu. Muutama aikuinen  juoksee vielä.

Minä olin pienen toimittajajoukon kanssa maistelemassa hirvestyksen saloja Länsi-Suomessa, Porin seudulla eli  A.Ahlströmin ruukkialueella Noormarkussa. Paikassa kehitetään luontopalveluja ja sen ovet ovat auki myös vieraille. Saimme ruokaa kaikille aisteille.

Tunsimme luissa, ytimissä ja sielussa saman, jonka ymmärsin teoriatasolla keväällä Haltian auditoriossa pidetyssä Sitran seminaarissa.

Luonnosta hyvinvointia ja uutta palveluliiketoimintaa- seminaarissa minua vakuutti erityisesti Metsäntutkimuslaitoksen professorin Liisa Tyrväisen puhe. Tutkitusti luonnolla on monia terveysvaikutuksia!

Kirjoitan nyt tästä matkasta luontomatkana. Yhtä hyvin voisin kirjoittaa talousasioista  tai suomalaisen muotoilun kehittäjistä.  Villa Maireasta on kirjoitettukin paljon. Voisin kirjoittaa myös ruokakulttuurista. Vaikkapa kirjasta Parempi pyy padassa.  Ajankohtainen aihe olisi myös Noormarkun ja Kauttuan saama Paistinkääntäjien kilpi. 

Jokaisella paikalla on oma historiansa  ja omat erikoispiirteensä,  joita kannattaa viisaasti hyödyntää.

On suuri puute, ettei blogissa voi välittää tuoksuja eikä loppusyksyn pakkasen kirpeyttä. Vain kuvat voi välittää. Tunnen suurta iloa siitä, että luontopalvelutarjonta ja villiruoka saa siipiä alleen. Tutkimustenkin mukaan luonto ja sieltä saatava ruoka on tärkeää yli 80%lle suomalaisista. Suomi on täynnä mahdollisuuksia kehittää luontomatkailua myös ulkomaalaisille. Meillä riittää terveysmetsiä.

Food from the wild nature.

Aiomme olla täällä vielä sadan vuoden kuluttuakin. Pidämme huolta luonnosta kaikin keinoin.
Toimitusjohtaja Peter Ahlström vieraita vastassa erämaajärvellä.
Tulilla syötiin villiruokaa: riistaa, poroa, villikalaa ja puolukoita

Tulilla syötiin villiruokaa: riistaa, poroa  ja puolukoita ja kalaa. Isäntänä kodalla Peter Ahlström

Metsästäjä-lehden Marja Martikainen kalastaa. Henri Vaarala opastaa.

 ”Suomen puhdas luonto tuottaa puhdasta villiruokaa myös riistan muodossa”

Antti Impola, Suomen Riistakeskus (Pori) lehdistötilaisuudessa Noormarkussa 21.10.13.

Onko ampuja osunut oikein, kyselen minä?

Onko ampuja osunut oikein, kyselen minä?

 

”Suomalaiset marjat erityisesti mustikka on kovassa huudossa Japanissa”

Pasi Anttila kertoi, että Polarica on Pohjoismaiden suurin poron ja marjojen viejä. Se tarjoaa maistuvia luontoelämyksiä myös niille, jotka eivät itse niitä metsästä tai poimi.

Kotanaurua. Helena Saine-Laitinen ja Sami Tallberg.

Seitsemän ruhoa. Neljäs ruho ammattitaitoisissa käsissä.

Viikonlopun saalis oli seitsemän hirveä. Neljäs ruho paloittelussa ammattitaitoisissa käsissä.

A.Ahlström Noormarkku lokakuun illassa

A.Ahlström Noormarkku lokakuun illassa

Metsästyskortin lunastaneita henkilöitä Suomessa on noin 308 000  eli noin 6 % väestöstä.   Naisia on noin 19 000.

Kun tulin matkalta, soitin isännälle Itä-Suomeen ja kerroin, että aion suorittaa metsästyskortin. Ensi vuonna heidän  seurueessaan on joko yksi ajomies lisää tai ihan kortillinen metsästäjä. Toivon, että intoni pysyy ja ensi syksynä Suomessa yksi metsästyskortin suorittanut nainen enemmän.

3 kommenttia
  1. Tapio Pesonen 26.10.201317:48

    Ideasi hirviseurueeseen liittymisestä on upea. Siinä toteutuu tasa-arvo parhaimmillaan. Ulkoilu ja liikunta lisääntyvät samalla, kun suunnistustaidot ja karttatuntemus paranevat. Myös muiden metsäneläinten ja lintujen elinympäristöt sekä tavat tulevat tutuiksi. Metsäluonnon ja metsänhoidon ymmärrys paranee selvästi, kun liikkuu päiväkaupalla talousmetsissä, soilla ja vesistöjen varsilla. Lisäksi hirvenmetsästys on varsin sosiaalista ja palkitsevaa.

    Ammatillinen osaamisesi lihan käsittelemisestä epäilemättä parantaa aika ”äijämäisen” joukon työtapoja. Parasta on kuitenkin se, että pääset tuoreeltaan maistamaan ainutlaatuisia hirviherkkuja – vaikkapa vasan sisäfilettä suoraan käsittelypaikalta pannulle periaatteella.

    Metsästyskortin suorittamisen jälkeen suosittelen vielä ampumakokeen suorittamista. Tervetuloa hirvenmetsästyksen ihmeelliseen maailmaan!

  2. Seija Kurunmäki 27.10.201305:04

    Kiitos kannustuksesta. Tutustuin metsästäjätutkintoon (huom. Se on tutkinto, laitan CV:hen :-) tarkemmin). http://riista.fi/metsastys/palvelut-metsastajalle/metsastajatutkinto/
    Ei näytä ihan mahdottomalta ja kurssejakin on täällä Helsingin alueella vuoden aikana todella paljon.
    Motivaation vuoksi haastan muutaman ystävän mukaan. Laitan viestin Vesalle, josko saisi Ullan mukaan. Sari ja Antero olisivat myös kelpo metsästäjiä. Ja olen ihan ihmeissäni jos ei Markkulat ole vielä metsästyksen lumoissa. Katsotaan miten käy.

  3. Seija Kurunmäki 27.10.201307:35

    Valmentava kurssi voisi olla hyvä aloitus. Tätä Marja Martikainen Riistakeskuksesta suositteli. (www.riista.fi)
    Hyvä Askel Nro 1: Valmennus metsästyksen saloihin, yhteensä 12 tuntia.
    AIHEALUEET:
    1.Metsästäjätutkinto, metsästysoikeus ja metsästyslainsäädäntö (2 h)
    2.Riistahallinto ja metsästäjäjärjestöt (1 h)
    3.Lajintuntemus, riistaekologia ja riistanhoito (3 h)
    4.Ampuma-aseet ja niiden käyttö metsästyksessä (3 h)
    5.Metsästysmuodot (1 h)
    6.Hyvät metsästäjätavat, haavoittuneen riistan haku ja saaliin käsittely (2 h)

Lähetä kommentti

Roskapostiesto: Täydennä alla oleva yhtälö. *