— Onko tolkkua?

Tolkun ihmiset – tutkittua tietoa

Kun Sauli Niinistö nosti viime viikolla otsikoihin Tolkun ihmiset, en ollenkaan hämmästynyt. Teema sopii hänelle hyvin. Nousihan hän kirkkaaasti ykköseksi reilut kolme vuotta tekemässämme Suomen ensimmäisessä laajassa  Tolkku-tutkimuksessa  (Kuule Oy, Tripod Research Oy, 2012, n= 700), jossa ihmisiä pyydettiin nimeämään tolkullisimpia suomalaisia.

Tolkku-tutkimuksessa 2012 Sauli Niinistö oli Tolkun ihminen nro 1.

 

Niinistö

Samassa tutkimuksessa selvitettiin, miten ihmiset määrittelevät tolkun ja onko eri ihmisryhmillä käsitteen suhteen eroja. Tutkimuksessa suomalainen asenneilmasto näyttäytyi varsin suvaitsevaisena ja sallivana. Samasta työstä halutaan myöntää sama palkka, eikä ihmisiä haluta syrjiä sen enempää ihonvärin kuin seksuaalisen suuntautumisenkaan vuoksi.

Mitä tolkku ja tolkuttomuus suomalaisille tutkimuksen (2012) mukaan tarkoittaa?

  • Suomalaisten mielestä: Tolkku on järkeä ja kohtuutta.
  • Tolkku on suomalaisille tuttu asia, jonka perimmäisestä merkityksestä ollaan samaa mieltä.
  • Tolkku tarkoittaa monelle myös suhteellisuutta, asiallisuutta, reiluutta ja oikeudenmukaisuutta.
  • Tolkuttomuus liittyy useimmiten rahaan. Velaksi eläminen oman nautinnon vuoksi koetaan kaikkein tolkuttomammaksi.
  • Suomalaiset uskovat ahkeruuteen ja työntekoon, ja laiskuutta pidetään tolkuttomana.

Onko eri ihmisryhmillä eroja tolkku-käsitteen suhteen?

  • Eri sukupolvet ovat melko yksimielisiä tolkullisista ja tolkuttomista asioista ja ihmisistä.
  • Omaa ikäluokkaa pidetään aina tolkullisempana kuin seuraavia.
  • Miesten ja naisten mielipiteissä ei ole merkittäviä eroja
  • Suurimmat erot syntyivät, kun tulokset jaoteltiin poliittisen kannan mukaan. Punavihreän puoluekannan edustajat näyttäytyivät humanistisimpana ryhmänä. Perinteisen oikeiston kannattajien maailmankuva ei juurikaan poikkennut koko väestön maailmankuvasta. Perussuomalaiset erottuivat muutamissa kysymyksissä eniten keskiarvoista –  ainakin vuonna 2012.

Mistä on peräisin sana tolkku?

  • Tolkku-sana on peräisin venäjän kielen tolk-sanasta [толк], jolla on sama merkitys kuin suomen sanalla järki, äly, kohtuus tai ymmärrys. Se on ollut 1700-luvun lopusta lähtien suomen kielessä.

Raha ja oikeudenmukaisuus tolkun ytimessä

Syksyllä  2012 oli edellinen tolkku-keskustelun iso aalto.  Silloin pääaihe oli raha. 

Keskustelu kuntavaalivuonna lähti liikkeelle verotietojen julkistamisesta. Silloin tulivat esiin johtajien bonukset. Käytiin keskustelua siitä, miten monikertainen voi johtajan palkka olla verrattuna työntekijöihin.

Kysyttiin, onko tolkullista, jos johtajan palkka on 100-kertainen työntekijään verrattuna?

Tutkimukseemme perustuen kirjoitin Hallitusammattilaiset ry:n Boardview-lehteen aiheena tolkullista palkitsemista. 

Tänä talvena tolkku-keskustelun ytimessä ovat oikeudenmukaisuus ja itsekkyys.

Vuonna 2012 ulkomaalaisia ei nähty uhkana, vaan työvoimana. Ulkomaalaisia koskevissa asioissa pidettiin erittäin tolkullisena samanarvoisuutta ja samanpalkkaisuutta. Toisen ääripään maahanmuuttoon toi vuoden 2015 pakolaisvirta lieveilmiöineen.  Mielipiteet polarisoituivat ja molemmissa ääripäissä jyrisi.

Tässä tilanteessa alettiin pohtia, missä  menee  oikeudenmukaisuuden ja itsekkyyden rajat ja missä kultainen keskitie.

Tolkun ihmiset käyvät kultaista keskitietä

Iisalmen Sanomien toimittaja Jyri Paretskoi viitoitti 28.1.2016  kultaista keskitietä Tolkun ihmiset -kolumnissaan. Se nousi otsikoihin presidentti Niinistön ja Teemu Selänteen referoimana.

Teemu selänne

Nyt keskustelu on kaikkien huulilla. Pääset testaamaan Iltasanomien pikatestillä, oletko tolkun ihminen. Testaa! 11 kysymystä oli aseteltuna niin, että oli vaikea vastata muuta kuin kyllä ja saada tulos 11/11.

Mukana on myös äänestys:

Tarvitaanko nyky-Suomessa enemmän tolkkua! Kyllä, sanoo 93%!

Vastauksia oli annettu lähes 44 000 ja 93% on sitä mieltä,  että tarvitaan enemmän tolkkua! Eli 7% sanoo, että ei tarvita lisää tolkkua.

Miksi pakolaisista tuli tolkkukeskustelun aihe?

Tutkimuksen (2012) mukaan tolkuttomuus liittyy useimmiten rahaan ja oikeudenmukaisuuteen. Velaksi eläminen oman nautinnon vuoksi koetaan kaikkein tolkuttomammaksi. Suomalaiset uskovat ahkeruuteen ja työntekoon, ja laiskuutta pidetään tolkuttomana. On oletettavaa, että jos pakolaisia nähdään tulleen meille laiskottelemaan ja nautimaan luomastamme hyvinvoinnista, sitä pidetään tolkuttomana, vaikka tilanne ei olisikaan niin eikä varsinkaan sotaa pakoon lähteiden oma syy. Pidetäänhän laiskottelua ja toisen varoilla elämistä tolkuttomana teki sitä kuka tahansa. Selvää on, että tolkuttomuutta edustaa kaikki rikollisuus.

Tolkku ja minä

Olen aina kiinnostunut tolkkukäsitteestä. ”Pitäkää tolkku päässä” tai ”Onko tuossa tolkkua”, oli tärkeimmät kasvatusopit kotoa. Väitän, että tolkku opitaan kotoa.  Innostuimme asiasta yrityksessäni Kuule Oy:ssä ja tutkimme tolkkua, jotta saimme käsitteelle raamit. ET-lehti kirjoitti laajasti aiheesta näkökulmanaan huoli siitä että itsekkyys lisääntyy.

Onko tolkkua oli helppo valinta blogini nimeksi.

Loppuelämäni katson asioita näkökulmalla, onko niissä tolkkua.

”Tutkimus pursuaa herkullisia yksityiskohtia.  Oli kiinnostava kuulla, että tolkullisimpana jokapäiväistä alkoholin nauttimista piti 50-59-vuotiaiden ryhmä ja kansalaispalkkaa tolkullisena pitäviä oli eniten y-sukupolvessa eli 1980-1999 syntyneissä. Sen sijaan suuret ikäluokat näkivät sekä kansalaispalkan että subjektiivisen päivähoito-oikeuden tolkuttomina

*Seija Kurunmäki, Kuule Oy, kommentti tutkimustiedotteesta

Tolkun vaarat

Tolkku on nyt kovassa huudossa. Vastaansanojiakin löytyy. Pelätään, että tolkku tasapäistää ja estää innovatiiviset uudet näkemykset. Sen taakse mennään vanhoollisuutta puolustamaan. Voisiko ajatella, että kun joukossamme on riittävän paljon tolkun ihmisiä pitämässä taloutta ja muita isoja asioita kunnossa, mahtuu joukkoon uusia ensikuulemalta tolkuttomilta kuulostavia ajatuksia ja tekoja (tutkimusta!).  Sellaisia josta syntyy jotakin uutta ja ihmeellistä.

Tervetuloa te kaikki tolkuttomat!

Surullisinta on, jos ne 7%, jotka eivät halua lisää tolkkua (Iltasanomien tutkimus), käyttääkin energiansa tolkullisten aikaansaaman hyvän tuhoamiseen.

Siinä ei ole tolkkua!

0 kommenttia
Lähetä kommentti

Roskapostiesto: Täydennä alla oleva yhtälö. *