— Onko tolkkua?

Tavarataivaasta tavarahelvetiksi

Muistan ajan, kun innoissani kiersin ostospaikoissa, jotka pursusivat kiinnostavaa tavaraa: astioita, huonekaluja, leluja, vaatteita, laukkuja, kenkiä, kirjoja, kortteja, tauluja, urheiluvälineitä ja pieniä aarteita.  Saatoin puhua tavarataivaasta. Tykkäsin tehdä löytöjä. Monet synttärit ja vierailut toivat mukanaan mukavia muistoja, kun ystävät kylään tullessaan antoivat kauniita esineitä. Olen ennen ajatellut, ettei niistä ainakaan voi luopua. Saattaa tietää huonoa onnea ystävyydelle.

Taivaasta helvetiksi

Näiden vuosien aikana (46 vuotta), jotka olen asunut oman perheen kanssa, on tavaraa kertynyt aika läjä, siitäkin huolimatta, että aika ajoin olen tehnyt pientä karsintaa. Iso omakotitalo laajoine varastotiloineen on antanut mahdollisuuden pitää kaikki muistot lähellä. Vaatteita on aika kasa odottamassa sitä parin kilon pudotusta. Kun viimeisestä muutostakin on aikaa 32 vuotta, ovat väli-invertaatiot jääneet vähiin. Siinä ei ole tolkkua.

Tyhjennys

Tänä keväänä aloitin systemaattisen tyhjentämisen. Voisihan sitä sanoa kuolinsiivoukseksikin, vaikka sana on vähän kolkko. Konmaritus on kauniimpi sana. Kaappitilat ja kellari eivät näyttäneet enää hyvältä. Kun on mummoiässä, on selvää, että iso talo ei sovellu asuinpaikaksi enää kovin monta vuosikymmentä. Talon kellaritilat alkoivat muistuttaa tavarahelvettiä. Monen muun mummon tavoin yritin ensin tarjota ”ihan kelpo tavaraa ja astioita” omille lapsilleni ja lähipiirille.  Harva heistä on  kiinnostunut täyttämään kotiaan ”turhalla romulla”.

Onneksi on kierrätyskeskus

Lähellä kotiani on upea kierrätyskeskus, joka ottaa vastaan kaikenlaista tavaraa. Kirjoja, kodinkoneita, vaatteita ja astioita. Sinne menevät myös monet lahjat, jotka ovat jo minua ilahduttaneet. Ilo ajatella että ne voivat ilahduttaa jatkossa muita ihmisiä.  Kierrätyskeskus on suuri apu.

Kaikkein eniten huomaan kodistani kierrätykseen lähtevän kirjoja ja astioita. Kun tyhjennän tavaraa kierrätyskeskukseen, huomaan muutamien kohdalla hetken epäröiväni. Olisikohan tällä käyttöä joskus?  Silloin muistan, miten helposti saan tarvittaessa vastaavaa tavaraa hakemalla sen  kierrätyskeskuksesta, muutamalla eurolla. Tosiasiassa tarvetta tuskin tulee.

Ostolakko auttaa

Tyhjennys innostaa ostolakon aloittamisen.  En osta mitään, tai ostan vain tavaroita, joiden tiedän palvelevan minua loppuelämäni ja kelpaavan jatkossa  käyttöön (vaikka perinnöksi) jollekin lapsistani.

Helvetistä taivaaksi

On lohduttavaa toivoa, että oman varaston tavarahelvetti muodostuu kierrätyskeskukseen siirrettäessä joillekin tavarataivaaksi, josta voi hankkia itselleen tarpeellista tavaraa.
Myös luonto kiittää.