— Onko tolkkua?

Arkisto
asiasana "kirjat"

Pitkien ajatusten aika

– Olisi aikaa lukea hyviä kirjoja
– Voisipa lenkkeillä keskellä päivää
– Miten hyvältä tuntuisi ajatella ajatuksia loppuun saakka
– Voisinpa nukkua niin paljon kuin väsyttää ja lukea sitten Hesarin pitkät jutut
– Olisipa aikaa tavata ystäviä

Näistä moni unelmoi, kun työelämä on kaikkien kiireisin.

Olen nyt puoli vuotta ollut poissa päivittäisistä pyörityksestä. On ollut aikaa olla läheisten, erityisesti lastenlasten kanssa.
Olen pystynyt yhdistämään päiväkävelyt äänikirjoihin. Olen ehtinyt lukea dekkareita, Hararia ja Snellmania.  Rikkaus on pitkien lehtijuttujen lukeminen ilmestymispäivänä, eikä ”sitten joskus” eli ei milloinkaan. Olen hetken mielijohteesta voinut lähteä Italiaan tapaamaan ystävää. Olen saanut opetella uudelleen luonnontieteen perusasioita, kuunnella asiantuntijoita, ja pohtia mikä on todella tärkeää. Meille ja tuleville polville.

Mutta…

Kun on 40 vuotta luonut CV:tään ja treenannut aivojaan ja ruumistaan perheen ja työn tuomaan sykkeeseen, ei osaakaan heti hengittää niin rauhallisesti kuin hengittää kuuluu. Tästä työelämän konsultit puhuvat uraputkessa oleville.  Kun on kauan nauttinut ”kiire”-nimistä huumetta, on puolen vuoden vieroitushoito välttämätön. Vastalääkkeitä yrittää yliannostella. On ollut mukava keskustella vastalääkkeistä muidenkin rytmiä vaihtaneiden kanssa.  Pahimmassa pyörityksessä olevat eivät edes  huomaa ”kiire”-huumeen alaisten juttujensa kapea-alaisuutta. Muistan itsekin käyttäytyneeni kuin oma hiekkalaatikko olisi koko maailma.

Kohti vuotta 2019

Nyt, yli 60-vuotiaana on hyvä (=viimeinen) aika yhdistää hyvä elämä ja kiinnostava työ merkitykselliseksi yhdistelmäksi.
Mitä se tuo tullessaan?

Kuka tietää.

 

 

 

Lue lisää ja kommentoi