— Onko tolkkua?

Kouluruokailun käyttöliittymä uusiksi

Helsingin kouluista tuli viime viikolla uutinen. Jopa 80% teineistä jättää kouluruoan syömättä. Tosin se korjattiin 2.4. eli vain 25% jättää syömättä.  Paljon silti.  Erityisesti kasvisruokapäivät saavat koululaiset suuntaamaan joukolla läheiseen pikaruokapaikkaan.

Kaikkein helpointa olisi ajatella, että niin ovat nirsoja nuoret, että ruokaympyrän mukaan rakennettu maksuton ruoka ei kelpaa. Huonosti ovat kasvatettuja. Eri asia oli meidän aikaan. Syötiin ohravellit ja tillilihat. Itse vielä puolukat metsästä kerättiin ja tuotiin keittäjälle ruispuolukkapuuroa varten. Kiitollisia oltiin, kun saatiin murua rinnan alle, jotta jaksettiin hyvinvointisuomea rakentaa. Nyt saavat nuoret hyvinvointisuomesta nauttia. Mutta eivät syö. Nirsot.

Olemme Kuulessa tehneet paljon tutkimuksia kouluruokailusta selvittäen sekä vanhempien,  opettajien että lasten näkemyksiä kuoluruokailusta. Kaikkien muiden näkemykset tuntuvat tutuilta, paitsi nuorten. Heille syömisen sosiaalisuus ja toisaalta ruoan aiheuttamat paineet  ja syömisen kautta leimautuminen ovat monesti tärkeimpiä valinnan perusteita. Ei nälkä eikä terveys.

Ruoan asema nyt on ihan toinen kuin sodan jälkeisessä Suomessa. Vuonna 1948 viisaasti tajuttiin, että koulunkäynti mahdollistuu myös köyhemmille, kun koulussa tarjotaan maksutonta ruokaa. Se auttaa kansakuntaa ja yksilöitä.  Vähentää lasten puutossairauksia.  Saadaan lisää hyvinvoinnin rakentajia, äidit pääsevät töihin kodin ulkopuolelle.

Nyt ruoka on meilläkin noussut Maslowin tarvehierakriassa perustarpeesta lähemmäksi itsensä ilmaisua. Niin lapsilla kuin aikuisillakin. Kotiin voi ostaa valmisruokia. Grillejä ja pikaruokapaikkoja on jo jokaisessa kylässä, johon koulu on jäänyt.

Sievin kotiseutuarkistosta napattu kuva kertoo suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen historiaa, se lienee 1950-luvulta. Nyt tuota koulua tuskin on. Kuvan lapset ovat kaikki eläkkeellä. 
Me puhumme edelleenkin kouluruokailusta vain historian kautta, kuten minäkin tässä.

Kouluruokailu on kriisissä ja niin on hyvinvointiyhteiskuntakin.
Koko käyttöliittymä pitää uusia.

0 kommenttia
Lähetä kommentti

Roskapostiesto: Täydennä alla oleva yhtälö. *