— Onko tolkkua?

Arkisto
tiedä mitä syöt

Riku ja minä

Riku Rantala (s. 1974 ) tunnetaan Madventures-matkailuohjelmasta. Hän on kirjoittanut useita  kirjoja . Vuonna 2012 Rantala ja Milonoff saivat valtion tiedonjulkistamispalkinnon maantieteen ja maailman tuntemuksen edistämisestä erityisesti nuorisoa kiinnostavalla tavalla. Nyt hän vetää Docventures-ohjelmaa, joka esittelee kuuluisia dokumentteja.  Ohjelmasta aiheineen on tullut ilmiö. Ohjelman facebook-sivuilla on 60 000 tykkääjää. Riku Rantalalla Twitterissä on 29337 seuraajaa (tilanne 23.11 klo 7.00).  Hänestä on pitkä tarina Wikipediassa.

 

Riku_Rantala._puhuu

Riku Rantala on julkkis.

Minulla on 475 Twitter-seuraajaa (23.11.2013)  Blogillani paljon vähemmän. Facebookiin haluankin vain ystävät ja kavereita. Minusta ei ole tarinaa Wikipediassa.

Minä en ole julkkis.

Viime viikolla Meltwater oli kutsunut Rikun ja minut puhumaan some-asiakastilaisuuteen (minä olen Meltwaterin asiakas).  Paikalla oli alle neljäkymmentä kuulijaa, keski-ikä sama. Kaikki some-tuntijoita. Harvempi heistä aktiivinen sisällönluojia (arvaan).

Kerroin tilaisuudessa elämän tarinaani, joka alkoi 50-luvun puolivälissä Pohjanmaalta ja some-tarinani joka alkoi vuonna 2009. Päivitän twitterini joka aamu. Arvostan asioiden jatkumoa. Siksi seuraan aiheita #tiedämitäsyöt,  #ravitsemusviesti, #vastuullisuus #villiruoka, #kouluruokailu.  Olin tyytyväinen, kun sain esitykseni aikana seitsemän uutta seuraajaa.

Riku Rantala ja Risto Kuulasmaa kertoivat, miten Docventures-ohjelmasta tuli ilmiö. Se tehtiin somessa.  Se vaatii työtä, työtä, työtä. Strategiat oltava nerokkaita.

”On saatava aikaan engagement.”

Kaiken tulee tapahtua nopeasti. Joskus hyppy tuntemattomaan. Riku kertoi lihattoman lokakuun syntytarinan. Se oli kiinnostava. Säästän ensi viikolle oman ELINTARVIKE 2013 -esitykseni aloituspuheeseen.

Sekä Riku että minä  voimme vaikuttaa. Omilla foorumeillamme.

Some on ihana ja tarpeellinen.

Mutta kyllä minä niin noista lehdistä tykkään. Sekä Hesarista että erityisesti Maaseudun Tulevaisuudesta. Siinä on tolkkua!Maaseudun tulevaisuus 22.11.2013

 

 

Lue lisää ja kommentoi

5:2 -dieetti toimii

Tämä vuonna on kohistu 5:2-dieetistä.  Brittiläinen lääkäri ja dokumenttitoimittaja Michael Mosley kehitti laihdutusohjelman, jossa syödään niukasti kahtena päivänä viikossa ja viitenä päivänä eletään normaalisti.

Olen kokeillut tätä diettiä nyt pari viikkoa. Se on nerokas. En ihmettele, että dieetti on saanut suosiota ja testaajia. Jopa aina niin kriittiset asiantuntijat ovat varovasti kiitelleet sitä järkeväksi.

Ravitsemusterapeutti Annette Palssa sanoo, että 5:2:sta on psykologisesti hyötyä, koska ihminen joutuu kerrankin miettimään nälkäänsä ja syömistään. Itselle suuri opetus oli laskea mitä 500 kaloriin mahtuu. Kevyinä päivinä en edes kuvittele syöväni tyhjiä kaloreita, joita muussa arjessa niin helposti ja huomaamatta nappaa  -  palan tai lasillisen.

5:2-dieettiin on helppo motivoitua. Paastopäivän jälkeisenä aamuna normaali aamiainen maistuu taivaalliselta.

Aamun Hesarista saimme lukea, että 5:2-dieetti toimii myös taloudessa. Ainakin Ruotsissa uskotaan verodieetin lisäävän työntekoa.  Toivotaan myös Suomen vallanpitäjien löytävän suomalaisia innostavia ratkaisuja talouden nostamiseksi. Se ei tule itsestään. Ei voi jatkuvasti syödä enemmän kuin tienaa. On säästettävä tasaisesti koko ajan. Toinen vaihtoehto on pihistää kunnolla kahtena päivänä viikossa.

Kävi tämän dieetin kanssa miten tahansa, sen opetus on hyvä. Niin talouteen kuin painonhallintaankin. Kaikessa ei voi tuhlata eikä koko ajan herkutella. Liha, juusto ja viini voidaan kahtena päivänä viikossa jättää kokonaan väliin. Nautinnon hetket ovat sallittuja, mutta välillä on hyvä olla suu säkkiä myöten. Se säästää myös luontoa.

Paastopäivän jälkeinen arki tuntuu entistä paremmalta.

Lue lisää ja kommentoi

Alkuperäkeskustelussa on hyvän tarinan ainekset

Tänä kesänä olen seurannut tarkasti, mitä ruoan alkuperästä puhutaan. Olen päivittäin lukenut, mitä media kirjoittaa, some linkkaa ja mitä aktiiviset ihmiset aiheesta puhuvat. Olen kerännyt asiat twiitteihin #tiedämitäsyöt.

Ruoan alkuperä nousi esiin hevosenlihakohun myötä keväällä 2013. Sitä kasvattaa EU-lainsäädännön muutosten alla käytävä keskustelu. Asia on ollut esillä kaikissa medioissa pääkirjoituksia myöten. Asian ajankohtaisuuden takasi Suomi-Areena. Sitä siivitti muutama räväkkä TV-dokumentti sekä kotimaasta että ulkomailta.

Kesällä ilmestyneessä Tiedä mitä syöt -aineistossa puhutaan muustakin kuin alkuperästä. Tekemämme aineiston rahoitti  Laatuketju.  Alkuperä näyttää nousevan viidestä teemasta selvästi ylitse muiden. Siihen ihmisillä on vahva tunneside. Rasva% on enemmän nicetoknow-asia.

Keskustelusta löytyy kaikki hyvän tarinan ainekset. Suurin konna on globaali, kasvoton elintarviketeollisuus, joka syytää ruokaan ”ihan mitä vaan” voittoa saadakseen. Suurin sankari kaikkien mielestä on lähellä oleva pieni maanviljelijä. Tutun tuottajan uskotaan olevan vastuullisin, hoitavan eläimet rakkaudella ja siinä sivussa pelastavan koko maapallon. Jotkut pitävät luomuviljelijää sankareista kaikkien suurimpana. Jokunen äänekäs taas on  sitä mieltä että luomukin on lopulta yksi konnaliigan kätyri.

Ylipäällikkö ”alkuperäesiinjaäkkiä”-puolella on kiistatta maa-ja metsätalousministeri Koskinen apupäällikönään MTK:n Marttila. Toisen puolen ylipäällikkyytta ei ole kukaan ottanut. Rohkeimmin liikoja merkintöjä (joskaan ei alkuperämerkintää) vastustaa Mara. Muut vähän vikisevät, mutta eivät uskalla tulla kovin äänekkäästi esiin kertomaan puoltaan.

Suomalainen elintarviketeollisuus seuraa kuluttajan ajatuksia, mutta on selvästi päättänyt pysyä poissa tästä taistelusta, jotta ei brändi tärveltyisi.  Muutama on lippusiimoja käynyt ripustamassa tapahtumapaikoilla.  Kauppa ”myy mitä kuluttaja tahtoo”. Sosiaalisessa mediassa erottuu yksi keskustelija ylitse muiden. Se on S-ryhmä. Se on aktiivinen monen kasvon voimalla.

Tarina ei ole vielä saanut päätöstä. Sotatila on voimassa. Kuluttajat ovat entistä aktiivisempia ruoka-asioissa. Totuus halutaan esiin. GMO-tuotteetkin on listattu. Herkkujen Suomessa viritetään taas yksi herkullinen taisteluareena.

Toivotaan, että voittajia ovat ne, jotka pystyvät lisäämään tämän maan monipuolista ruoan tarjontaa. Ja tekemään sen kannattavasti ja niin, että kuluttaja luottaa ja on valmis maksamaan vähän enemmän. Toivotaan, että voittaja suomalainen vastuullisesti tuotettu hyvä ruoka, jonka alkuperä on tiedossa ja kerrottu.

En rakentaisi vastuullisen ruoan tuotannon tanteereelle turhia raja-aitoja. Hyvä ruoka voi tulla omasta pihasta, omasta maasta tai maakunnasta. Se voi tulla 10, 100 tai 1000 hehtaarin tilalta. Hyvä ruoka on voitu jalostaa 1, 10 tai 100 tai 1000 suomalaista työllistävässä tehtaassa. Kunhan siellä ollaan avoimia eikä huijata!

Kiinnostavaa katsoa, miten tarina jatkuu.

Tarkempi analyysi kesän keskustelusta ilmestyy syksyllä 2013.
Herkullista syksyä!

Lue lisää ja kommentoi

Tiedä mitä syöt

Tiedä mitä syöt

TIEDÄ MITÄ SYÖT –nettisivut avautuvat 3.7.2013 osana Ruokatiedon sivuja. Sivuille on kerätty viisi tärkeää asiaa ruoasta. Aineisto ja siitä tehtävä tiedotus toimivat pikaoppaana viestien viidakossa valintojaan pohtivalle kuluttajalle.

Ruokaketjun Laatuketjussa toimivat viestijät* haluavat helpottaa kuluttajaa löytämään uusinta, tutkittua tietoa ruoasta. Opas kertoo kuluttajan valintojen vaikutuksista omaan terveyteen ja ympäristön hyvinvointiin. Ketju haastaa myös itseään pitämään kiinni suomalaisten maineesta maailman turvallisempana ruokamaana. Ruokaketjumme on sitoutunut monissa asioissa lainsäädäntöä parempiin toimintatapoihin.

Pikaopas keskittyy viiteen tärkeään näkökulmaan:

  1. Laatu maksaa hiukan enemmän
  2. Ruoka luo työtä ja hyvinvointia
  3. Arjen valinnat ratkaisevat
  4. Älä heitä ruokaa pois
  5. Tieto löytyy pakkauksista.

Eri ihmiset arvostavat eri asioita ruoassa. Ruoka puhuttaa ja kiinnostaa kuluttajaa.
Tuoreus, terveellisyys ja ruoan hinta ovat useille tärkeitä maun lisäksi. Osa painottaa ekologisia ja eettisiä asioita. Alkuperän tietämistä ja pakkausmerkintöjen selkeyttä arvostetaan yhä enemmän.
Jokainen kuluttaja tekee omat valintansa omista lähtökohdistaan.

Aktiivinen ja oikeaan tietoon perustuva keskustelu lisää ymmärrystä ja kiinnostusta.
Ruokaketjun toimijat parantavat toimintaansa koko ajan.  Esimerkiksi alkuperämerkintöjä ollaan parantamassa. Ruokaketju haastaa kuluttajia keskustelemaan aiheista, jotka ruoassa askarruttavat. Keskustelua käydään twitterissä hashtagillä #tiedämitäsyöt. Pikaopas on oiva apu myös ruoka-alan esityksiä pitäville.

 

Mukana olevat tahot:

Maa- ja metsätalousministeriö
Ruokatieto Yhdistys ry
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Elintarviketeollisuusliitto ry (ETL)
Päivittäistavarakauppa ry (PTY)
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry
ProAgria Keskusten Liitto

Materiaalin sisällön on tuottanut Kuule Oy ja ulkoasun suunnittelut Marko Myllyaho.
Opas on tehty MMM:n rahoituksella.

Yleistä tietoa hashtagin # käytöstä.
http://www.zento.fi/blog/hashtag-ei-ole-rakettitiedetta

Lue lisää ja kommentoi

Älä ota upseerien murheita

Elintarviketurvallisuussselonteko ilmestyi toissa viikolla. Se antaa hyvän kokonaiskuvan ruokaturvan nykytilasta. Ammattilaisille. Hallitus hyväksyi selonteon perusteellisuudesta kiitellen. Nyt asia menee eduskuntaan.

Kuluttajaa sen lukeminen pelottaa. Se tuli esiin esimerkiksi Keskisuomalaisen tämän päivän pääkirjoituksessa.

Selonteossa kuvataan elintarviketurvallisuuden muutostekijöitä ja nykytilaa sekä lähivuosien haasteita, joiden pohjalta esitetään tavoitteet ja toimenpiteet. Kiihkottomasti kaikki haasteet esitellessään selonteko tulee luetelleeksi klamydobakteeerit, salmonellat, yersiniat, listeriat, EHECit, norovirukset sekä myös dioksiinit, ftalaatit FFASt, PBDEt. Kaikki ne ovat haasteita ruokaketjulle, joka saa tehdä kovasti työtä, että mikään näistä uhkista ei realisoidu.

Suomen elintarviketurvallisuuden tila on biologisten ja kemikaalivaarojen suhteen vakaa.
Suomi on ruokaturvallisuuden edelläkävijämaa. Meidän ruokaketjun toimijoiden pitää pystyä vakuuttamaan ruokahuijauksista ja muista ruokakohuista säikähtäneet kuluttajat siitä, että ruokaketju (ainakin Suomessa) tuntee vastuunsa. Alkuperämerkintöjen parantaminen sai kannatustaEläinten hyvinvoinnista huolehtiminen puhuttaa yhä laajemmin.

Niin hyvä kun onkin, että kaikki tieto on kaikkien käsillä, on olemassa vaara, että kuluttaja alkaa murehtia turhaan ja vääristä asioista. Tuli mieleen vanha sanonta: Ei pidä ottaa upseerin murheita.

Kuluttajalle suunnatussa tiedotuksessa keskityttiin niihin asioihin, jotka ovat kuluttajien murheita. Suurin turvallisuusuhka, johon me kaikki kuluttajat voimme itse vaikuttaa,  liittyy ravitsemukseen: lapset ja nuoret lihovat liikaa. Aikuisväestöstä valtaosa on jo valmiiksi ylipainoisia.

Tiedä mitä syöt

Kuluttajien olisi hyvä ymmärtää asiat, joihin voivat itse vaikuttaa.
Jotta jokainen tietää mitä syö ja ymmärtää syömisen vaikutukset.
Jotta tietää, että vastuullisesta tuotannosta, eläinten hyvästä kohtelusta ja turvallisuudesta kannattaa maksaa.
Ja vaatia ruokaketjulta yhä avoimenpaa toimintaa ja päättäjiltä vastuullisia päätöksiä.

Upseeriksi ei tarvise kaikkien pyrkiä, vaikka tulenkantajiakin tarvitaan.

Lue lisää ja kommentoi