— Onko tolkkua?

Arkisto
Kuule Oy

5:2 -dieetti toimii

Tämä vuonna on kohistu 5:2-dieetistä.  Brittiläinen lääkäri ja dokumenttitoimittaja Michael Mosley kehitti laihdutusohjelman, jossa syödään niukasti kahtena päivänä viikossa ja viitenä päivänä eletään normaalisti.

Olen kokeillut tätä diettiä nyt pari viikkoa. Se on nerokas. En ihmettele, että dieetti on saanut suosiota ja testaajia. Jopa aina niin kriittiset asiantuntijat ovat varovasti kiitelleet sitä järkeväksi.

Ravitsemusterapeutti Annette Palssa sanoo, että 5:2:sta on psykologisesti hyötyä, koska ihminen joutuu kerrankin miettimään nälkäänsä ja syömistään. Itselle suuri opetus oli laskea mitä 500 kaloriin mahtuu. Kevyinä päivinä en edes kuvittele syöväni tyhjiä kaloreita, joita muussa arjessa niin helposti ja huomaamatta nappaa  –  palan tai lasillisen.

5:2-dieettiin on helppo motivoitua. Paastopäivän jälkeisenä aamuna normaali aamiainen maistuu taivaalliselta.

Aamun Hesarista saimme lukea, että 5:2-dieetti toimii myös taloudessa. Ainakin Ruotsissa uskotaan verodieetin lisäävän työntekoa.  Toivotaan myös Suomen vallanpitäjien löytävän suomalaisia innostavia ratkaisuja talouden nostamiseksi. Se ei tule itsestään. Ei voi jatkuvasti syödä enemmän kuin tienaa. On säästettävä tasaisesti koko ajan. Toinen vaihtoehto on pihistää kunnolla kahtena päivänä viikossa.

Kävi tämän dieetin kanssa miten tahansa, sen opetus on hyvä. Niin talouteen kuin painonhallintaankin. Kaikessa ei voi tuhlata eikä koko ajan herkutella. Liha, juusto ja viini voidaan kahtena päivänä viikossa jättää kokonaan väliin. Nautinnon hetket ovat sallittuja, mutta välillä on hyvä olla suu säkkiä myöten. Se säästää myös luontoa.

Paastopäivän jälkeinen arki tuntuu entistä paremmalta.

Lue lisää ja kommentoi

Alkuperäkeskustelussa on hyvän tarinan ainekset

Tänä kesänä olen seurannut tarkasti, mitä ruoan alkuperästä puhutaan. Olen päivittäin lukenut, mitä media kirjoittaa, some linkkaa ja mitä aktiiviset ihmiset aiheesta puhuvat. Olen kerännyt asiat twiitteihin #tiedämitäsyöt.

Ruoan alkuperä nousi esiin hevosenlihakohun myötä keväällä 2013. Sitä kasvattaa EU-lainsäädännön muutosten alla käytävä keskustelu. Asia on ollut esillä kaikissa medioissa pääkirjoituksia myöten. Asian ajankohtaisuuden takasi Suomi-Areena. Sitä siivitti muutama räväkkä TV-dokumentti sekä kotimaasta että ulkomailta.

Kesällä ilmestyneessä Tiedä mitä syöt -aineistossa puhutaan muustakin kuin alkuperästä. Tekemämme aineiston rahoitti  Laatuketju.  Alkuperä näyttää nousevan viidestä teemasta selvästi ylitse muiden. Siihen ihmisillä on vahva tunneside. Rasva% on enemmän nicetoknow-asia.

Keskustelusta löytyy kaikki hyvän tarinan ainekset. Suurin konna on globaali, kasvoton elintarviketeollisuus, joka syytää ruokaan ”ihan mitä vaan” voittoa saadakseen. Suurin sankari kaikkien mielestä on lähellä oleva pieni maanviljelijä. Tutun tuottajan uskotaan olevan vastuullisin, hoitavan eläimet rakkaudella ja siinä sivussa pelastavan koko maapallon. Jotkut pitävät luomuviljelijää sankareista kaikkien suurimpana. Jokunen äänekäs taas on  sitä mieltä että luomukin on lopulta yksi konnaliigan kätyri.

Ylipäällikkö ”alkuperäesiinjaäkkiä”-puolella on kiistatta maa-ja metsätalousministeri Koskinen apupäällikönään MTK:n Marttila. Toisen puolen ylipäällikkyytta ei ole kukaan ottanut. Rohkeimmin liikoja merkintöjä (joskaan ei alkuperämerkintää) vastustaa Mara. Muut vähän vikisevät, mutta eivät uskalla tulla kovin äänekkäästi esiin kertomaan puoltaan.

Suomalainen elintarviketeollisuus seuraa kuluttajan ajatuksia, mutta on selvästi päättänyt pysyä poissa tästä taistelusta, jotta ei brändi tärveltyisi.  Muutama on lippusiimoja käynyt ripustamassa tapahtumapaikoilla.  Kauppa ”myy mitä kuluttaja tahtoo”. Sosiaalisessa mediassa erottuu yksi keskustelija ylitse muiden. Se on S-ryhmä. Se on aktiivinen monen kasvon voimalla.

Tarina ei ole vielä saanut päätöstä. Sotatila on voimassa. Kuluttajat ovat entistä aktiivisempia ruoka-asioissa. Totuus halutaan esiin. GMO-tuotteetkin on listattu. Herkkujen Suomessa viritetään taas yksi herkullinen taisteluareena.

Toivotaan, että voittajia ovat ne, jotka pystyvät lisäämään tämän maan monipuolista ruoan tarjontaa. Ja tekemään sen kannattavasti ja niin, että kuluttaja luottaa ja on valmis maksamaan vähän enemmän. Toivotaan, että voittaja suomalainen vastuullisesti tuotettu hyvä ruoka, jonka alkuperä on tiedossa ja kerrottu.

En rakentaisi vastuullisen ruoan tuotannon tanteereelle turhia raja-aitoja. Hyvä ruoka voi tulla omasta pihasta, omasta maasta tai maakunnasta. Se voi tulla 10, 100 tai 1000 hehtaarin tilalta. Hyvä ruoka on voitu jalostaa 1, 10 tai 100 tai 1000 suomalaista työllistävässä tehtaassa. Kunhan siellä ollaan avoimia eikä huijata!

Kiinnostavaa katsoa, miten tarina jatkuu.

Tarkempi analyysi kesän keskustelusta ilmestyy syksyllä 2013.
Herkullista syksyä!

Lue lisää ja kommentoi

Alkaa yhdeksäs vuosi yrittäjänä

Elokuussa 2013 yritykseni Kuule Oy täyttää kahdeksan vuotta. Voin alkaa suunnitella 10-vuotisjuhlia. Tämä tapa tehdä työtä alkaa tulla tutuksi. Alkuvuosien turvattomuuden ja yksinäisyyden tunne on voitettu. Kesän uutisista bongasin monia yrittäjyyteen liittyviä tarinoita. Ne innoittivat minut pohtimaan, mikä minua tässä työssä viehättää – ja mikä huolettaa. Pohdin myös tulevaisuutta.

Yrittäjyyden parhaat puolet

1. Vapaus

  • Hesarin kolmikon (Reetta Räty, Paula Salovaara ja Ville Blåfield)  hyppääminen palkkatyöstä media-alan yrittäjiksi muistutti tämän työn hienoudesta.

2. Työn tekeminen missä vaan ja milloin vaan

  • Suomen Kuvalehden (SK 30, 26.7.1013) juttu Työ liikkeessä näytti, miten mukava on tehdä työtä missä vain, milloin vain ja kenen kanssa tahansa.

3. Onnistumisista syntyvä ilo

  • Asiakkaat ja yhteistyökumppanit tuovat onnistumisen ja kohtaamisen iloa. Rytmiä elämään antaa myös kuukausittain tehtävä laskutus. Uusien yrittäjien kasvattaminen on myös palkitsevaa.

4. Hassutkin kokeilut mahdollisia – jos omat rahat riittävät

  • Pari vuosikymmentä tein töitä isoissa organisaatioissa. Hyvässäkin asemassa olevalla on esimies, joka tarpeen tullen torppaa omasta mielestä ihan tolkulliset ideat. Luovuus kärsii (vaikka fokus pysyy).

5. Itse asetetut tavoitteet

  • Jokaisella yrittäjällä on omat tavoitteensa ja motivaationsa. Yksi tahtoo kasvaa ja valloittaa maailmaa, antaa kaikkensa ja ottaa riskejä itseään säästämättä.  Toinen tahtoo elää omaehtoista elämää ja tienata palkkansa, kolmas innostuu saadessaan facebookiin tykkääjiä ja twitteriin seuraajia. Variaatioita on useita näiden väliltä ja ulkopuoleltakin.

Haasteitakin yrittäjyydessä on

En suosittele yrittäjyyttä, jos haluaa, että
…joku muu huolehtii sopivasta koulutuksesta ja kehittämisestä ja maksaa sen kulut
…joku muu välittää aidosti asiakkaista
…joku muu säätää, että työtä on sopiva määrä, ei liikaa eikä liian vähän
…joku muu maksaa sairauspäivien kustannukset ja huolehtii eläkekertymästä
…joku muu tekee rutiinit

Tulevaisuus

Minua kiehtoo tulevaisuus. Siksi olen tehnyt Tulevaisuusuutisia. Vuosien 2030 ja 2040 uutiset opettivat skenaariotyöskentelyä ja erilaisten tulevaisuuksien ennakointia.
Nyt olisi vuoden 2020 uutisten aika. Olen silloin ollut yrittäjänä 15 vuotta tai tehnyt viimeiset vuodet jotakin muuta. Täytän 64 vuotta. Ehkä silloin alan jäädä osa-aikaiselle eläkkeelle, jotta voin keskittyä ”kirjan kirjoittamiseen.”

Kun virtuaalisesti kohtaan vuoden 2020, on edessä näkymä:

  • Suuret ikäluokat (1946-1948 syntyneet) ovat lähes 75-vuotiaita. Eläkepommi on todellisuutta.
  • Ilmastonmuutos on edennyt joko rauhaisasti tai katastrofista toiseen.
  • Vesipulaan ja ruokakriiseihin etsitään uusia ratkaisuja
  • Suomi on löytänyt ja osaa hyödyntää kilpailuetujaan (tai sitten ei)
  • Maailman mahtimiehet ovat vaihtuneet.

Itsellä on toive, että voisin työssä saada tolkkua tärkeinä pitämiini asioihin. Siksi luontoon, ruokaan ja terveyteen liittyvät asiat kiehtovat. Toivon tietysti, että myös 2020 minä ja läheiseni voivat hyvin ja puutarhani kukoistaa. Jokaiselle on tärkeää, että voi antaa ja saada rakkautta.

Syksyn tullen on hyvä motivaatio tehdä työtä ja huolehtia ihmissuhteista. Ja aloittaa taas kuntoilu. Pystyy omalta osalta edistämään sitä, että voisi nauttia kaikesta mitä elämässä on nyt – ja siitä, mitä tuleman pitää.

Lue lisää ja kommentoi

Tiedä mitä syöt

Tiedä mitä syöt

TIEDÄ MITÄ SYÖT –nettisivut avautuvat 3.7.2013 osana Ruokatiedon sivuja. Sivuille on kerätty viisi tärkeää asiaa ruoasta. Aineisto ja siitä tehtävä tiedotus toimivat pikaoppaana viestien viidakossa valintojaan pohtivalle kuluttajalle.

Ruokaketjun Laatuketjussa toimivat viestijät* haluavat helpottaa kuluttajaa löytämään uusinta, tutkittua tietoa ruoasta. Opas kertoo kuluttajan valintojen vaikutuksista omaan terveyteen ja ympäristön hyvinvointiin. Ketju haastaa myös itseään pitämään kiinni suomalaisten maineesta maailman turvallisempana ruokamaana. Ruokaketjumme on sitoutunut monissa asioissa lainsäädäntöä parempiin toimintatapoihin.

Pikaopas keskittyy viiteen tärkeään näkökulmaan:

  1. Laatu maksaa hiukan enemmän
  2. Ruoka luo työtä ja hyvinvointia
  3. Arjen valinnat ratkaisevat
  4. Älä heitä ruokaa pois
  5. Tieto löytyy pakkauksista.

Eri ihmiset arvostavat eri asioita ruoassa. Ruoka puhuttaa ja kiinnostaa kuluttajaa.
Tuoreus, terveellisyys ja ruoan hinta ovat useille tärkeitä maun lisäksi. Osa painottaa ekologisia ja eettisiä asioita. Alkuperän tietämistä ja pakkausmerkintöjen selkeyttä arvostetaan yhä enemmän.
Jokainen kuluttaja tekee omat valintansa omista lähtökohdistaan.

Aktiivinen ja oikeaan tietoon perustuva keskustelu lisää ymmärrystä ja kiinnostusta.
Ruokaketjun toimijat parantavat toimintaansa koko ajan.  Esimerkiksi alkuperämerkintöjä ollaan parantamassa. Ruokaketju haastaa kuluttajia keskustelemaan aiheista, jotka ruoassa askarruttavat. Keskustelua käydään twitterissä hashtagillä #tiedämitäsyöt. Pikaopas on oiva apu myös ruoka-alan esityksiä pitäville.

 

Mukana olevat tahot:

Maa- ja metsätalousministeriö
Ruokatieto Yhdistys ry
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Elintarviketeollisuusliitto ry (ETL)
Päivittäistavarakauppa ry (PTY)
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry
ProAgria Keskusten Liitto

Materiaalin sisällön on tuottanut Kuule Oy ja ulkoasun suunnittelut Marko Myllyaho.
Opas on tehty MMM:n rahoituksella.

Yleistä tietoa hashtagin # käytöstä.
http://www.zento.fi/blog/hashtag-ei-ole-rakettitiedetta

Lue lisää ja kommentoi

Kesän välitilinpäätös

Ilman kesälomaa jäisivät välitilinpäätökset tekemättä. Olen ottanut tavaksi kirjoittaa uutiskirjeen jokaisen vuodenajan aluksi. Syksyn, talven ja kevään uutiskirje. Nyt tein kesän uutiskirjeen Se on tässä. 

Uutiskirje 5.6.2013

Kesä on nyt, vaikka lomaan on vielä aikaa. Monille tämä on vuoden paras hetki.

Tänä keväänä olemme tutkineet vastuullisuuden saloja tietääksemme paremmin, miten aihe puhuttelee erilaisia kuluttajaryhmiä. Tutkimus on MMM:n kustantama, joten syksyllä valmistuvat tulokset ovat julkisia. Vastuullisuus- ja turvallisuusasiat kiinnostavat nyt sekä ruokaketjua että kuluttajaa. Ihmisiä ei pidä liikaa lastata velvollisuuksilla ja huonolla omatunnolla, vaan rakentaa vastuullisista kulutusvalinnoista helppoja ja haluttavia.

Ruoan turvallisuuden merkitys on noussut toistuvien ruokakohujen myötä. Pari viikkoa sitten ilmestynyt Valtioneuvoston selonteko elintarviketurvallisuudesta on hyvä katsaus ja ohjenuora ruokaketjun toimijoille. Kohut murentavat kuluttajan luottamusta. Nyt on paitsi viestien, erityisesti tekojen aika. Kirjoitin aiheesta onko tolkkua-blogissani.

Nyt on aika hakea herkut luonnosta.
ELO-säätiön Villiruoka-hankkeessa on edetty työpajaan, jossa pohdimme, miten villiruoka tukee Suomen matkailun markkinointiteemoja, onko se suomalaisten paluuta juurille vai Stubbin markkinoima vientivaltti. Lisäselvyyttä siitäkin syksyn tullen.

Ruokaketjun viestijät tekevät tiivistä yhteistyötä osana Laatuketju-toimintaa. Ruokaketju haluaa nyt auttaa tavallisia ihmisiä ymmärtämään ruokavalintojensa monia merkityksiä.  Pian ilmestyy pikaopas: Tiedä mitä syöt. Kerromme lisää sen käytöstä kesän aikana.

Paljon on menossa ja moni projekti valmistuu syksyllä.

Otamme innolla vastaan uusia haasteita. Kuulen osaajaverkosto on asiakkaalle joustava ja kustannustehokas tapa saada erilaisia viestinnän ja tutkimuksen palveluja.

Ole yhteydessä, jos kaipaat kumppania viestimään, tutkimaan, fasilitoimaan tai sparraamaan. 

Oikein herkullista, vastuullista ja villiä kesää!  
Seija ja koko osaajajoukko

 

PS.

Tätä kirjoittaessa matarat kukkivat ja yrtit ovat aluillaan. Mikä ilo odottaa pionin kukintaa ja yrttipuskien tuuhenemista.

Lue lisää ja kommentoi

Älä ota upseerien murheita

Elintarviketurvallisuussselonteko ilmestyi toissa viikolla. Se antaa hyvän kokonaiskuvan ruokaturvan nykytilasta. Ammattilaisille. Hallitus hyväksyi selonteon perusteellisuudesta kiitellen. Nyt asia menee eduskuntaan.

Kuluttajaa sen lukeminen pelottaa. Se tuli esiin esimerkiksi Keskisuomalaisen tämän päivän pääkirjoituksessa.

Selonteossa kuvataan elintarviketurvallisuuden muutostekijöitä ja nykytilaa sekä lähivuosien haasteita, joiden pohjalta esitetään tavoitteet ja toimenpiteet. Kiihkottomasti kaikki haasteet esitellessään selonteko tulee luetelleeksi klamydobakteeerit, salmonellat, yersiniat, listeriat, EHECit, norovirukset sekä myös dioksiinit, ftalaatit FFASt, PBDEt. Kaikki ne ovat haasteita ruokaketjulle, joka saa tehdä kovasti työtä, että mikään näistä uhkista ei realisoidu.

Suomen elintarviketurvallisuuden tila on biologisten ja kemikaalivaarojen suhteen vakaa.
Suomi on ruokaturvallisuuden edelläkävijämaa. Meidän ruokaketjun toimijoiden pitää pystyä vakuuttamaan ruokahuijauksista ja muista ruokakohuista säikähtäneet kuluttajat siitä, että ruokaketju (ainakin Suomessa) tuntee vastuunsa. Alkuperämerkintöjen parantaminen sai kannatustaEläinten hyvinvoinnista huolehtiminen puhuttaa yhä laajemmin.

Niin hyvä kun onkin, että kaikki tieto on kaikkien käsillä, on olemassa vaara, että kuluttaja alkaa murehtia turhaan ja vääristä asioista. Tuli mieleen vanha sanonta: Ei pidä ottaa upseerin murheita.

Kuluttajalle suunnatussa tiedotuksessa keskityttiin niihin asioihin, jotka ovat kuluttajien murheita. Suurin turvallisuusuhka, johon me kaikki kuluttajat voimme itse vaikuttaa,  liittyy ravitsemukseen: lapset ja nuoret lihovat liikaa. Aikuisväestöstä valtaosa on jo valmiiksi ylipainoisia.

Tiedä mitä syöt

Kuluttajien olisi hyvä ymmärtää asiat, joihin voivat itse vaikuttaa.
Jotta jokainen tietää mitä syö ja ymmärtää syömisen vaikutukset.
Jotta tietää, että vastuullisesta tuotannosta, eläinten hyvästä kohtelusta ja turvallisuudesta kannattaa maksaa.
Ja vaatia ruokaketjulta yhä avoimenpaa toimintaa ja päättäjiltä vastuullisia päätöksiä.

Upseeriksi ei tarvise kaikkien pyrkiä, vaikka tulenkantajiakin tarvitaan.

Lue lisää ja kommentoi

Ruokavallankumous ja ravintolapäivä kotioloissa

Viikonloppu Itä-Suomen mökkioloissa etäännytti pääkaupungin humusta.

Luulin jo, että minulta jäi väliin perjantaina 17.5.13 ensimmäistä kertaa Suomessa vietetty Ruokavallankumouspäivä  eli Food Revoluton Day.  Samoin luulin, että neljättä vuotta suosiota keräävä Ravintolapäivä vaatii viikonlopun Helsingissä.

Ravintolapäivästä

Ympäri maailmaa, lähes 50 maahan levinnyt ravintolapäivä on jo kaikille tuttu. Hieno keksintö, joka näyttää kantavan ja leviävän.

Mökkipaikkakunnalla olisi päässyt ravintolapäivään. Pielisjokiseutu-lehti kertoi Anni Almqvistin perustamasta pop-up ravintolasta. Tarjolla olisi ollut lipstikka- ja  kasvissosekeittoa, luomuhkoa jauhelihasoppaa sekä paikallista ruisleipää ja kotitekoisia porkkanaleipiä. Jälkiruuaksi mustikkapiirakkaa.  Ei ehditty sinne. Oli mökkikiireitä. Toivottavasti väkeä riitti.

Food Revolution Day

Ruokavallankumous on vieraampi asia. Vasta toista vuotta vietetty tapahtuma leviää voimalla. Brittikokki Jamie Oliverin aloitteesta lähtenyt toimintapäivä johdattaa ruoan perusasioiden äärelle: laittamaan yhdessä ruokaa tuoreista, paikallisista raaka-aineista ja jakamaan ruokataitoja keskenään. Ruokatiedon mukaan Suomessa ei vielä ole omaa vallankumousmestaria. Tanskassa ja Ruotsissa sen sijaan on.

KORVASIENI_2013

Molemmat päivät ovat syntyneet tarpeeseen: Keittotaitojen periytyminen sukupolvelta toiselle on katkolla ympäri maailman. Nyt miljoonat ihmiset eivät osaa edes ruoanlaiton perusteita.

Kas siinä meille äideille, vanhemmille ja kasvattajille työsarkaa.

On etuoikeus toteuttaa oman perheen ja lähipiirin vallankumousta ja ravintolapäivää.  Siinä oppii itsekin. Pohjalaisena minulle sienet on uusi oppimisen kohde. Viikonlopun  korvasienisaalis oli elämäni suurin. Siksi se tuntuu niin hienolta.

Kotipuutarha ja mökin terassi ovat mitä mainioimpia paikkoja ruokavallankumoukselle ja ravintolapäivälle. Nyt alkaa sesonki. Viikonlopun sienet keitetään kastikkeeksi ensimmäisille vieraille.

Nyt on korkea aika kaivaa viimeiset hirvifileet ja viime kesän marjat pakkasesta.

Tervetuloa meille syömään!

Lue lisää ja kommentoi

Ryhmätyhmyyttä ja oivalluksia

Elintarvikepäivä sai ajattelemaan. Se lienee tarkoituskin. Monena vuonna kävi niin, että paras anti oli nähdä vanhoja tuttuja. Ja siksihän sinne mennäänkin. Me Alan Ihmiset kohtaamme. Oli mukava tulla heti aamusta tulevaisuustutkija Olli Hietasen herättämäksi. ”Täällä tiivistyy ryhmätyhmyys”. Oli helppo hyväksyä Hietasen väite, että luovuus on erilaisuuden kohtaamista. Ne jotka eivät kuulleet Hietasen herätystä, saavat käsitystä hänen ajatuksistaan googlaamalla.

Myönnän, että olen aiemmin suhtautunut skeptisesti ”niihin ruokaprintterijuttuihin”. Scifiä! Ruokaan liittyy syviä tunteita, isoäitien perintöä ja kansallista kulttuuria. Ei lihapataa 3D-printterit syrjäytä. Istuin kuuntelemassa aihetta Myllyn Parhaan Savelan Arjan rinnalla. Keskustelimme. Heillähän on jo ruokaprintteri. Innovaatioitakin on tehty: durumvehnän sijaan tuubiin on pantu neljää viljaa, on tehty neliväriä ja muutettu raketti tähdeksi. Miksipä ei tuubiin voisi laittaa ihan mitä vaan, lisätä 3D-tekniikkaa ja digitalisoida lisää. Tosin en minä sitä härveliä pienoismallinakaan kotiini halua. Pidän lihapadasta ja porkkanan pilkkomisesta.

Kiinnostavaa on nähdä, mitä biomassa tuo vielä tulleessaan.  ”Kaikki se teknologia, jolla biomassasta tehdään ihan uutta businesta, on jo olemassa!” Siitä kirjoitti myös Ruokatieto.

Kuluttajatutkimukset ovat aina kiinnostavia. TNS Gallup esitteli uunituoretta RISC Monitor 2013-tutkmusta. Kaksi asiaa ilahdutti ja  sain vahvistusta meidän omien tutkimusten löydöksille.

  • Uusi ruoan trendsetteriryhmä on yli 55-vuotiaat naiset!
  • Hyvää omaatuntoa ja hyvää oloa haetaan. Hyvä olo voitolla luvuin 60-50. Noin 30% hakee molempia. Muun muassa yli 55-vuotiaat naiset.
  • Kaikki kuluttajatutkimukset osoittavat, että ruoan alkuperän merkitys kasvaa. Hienoa, että alkuperämerkinnät paranevat vuonna 2014. Joka parantaa alkuperämerkintöjä ennen pakkoa, on voittaja.

Twitter on tulevaisuuden tiedonvälittäjä. Sen hallitsevat saavat asiansa puheenaiheeksi. Facebook on edelleen tärkein tykkäämisalusta.

Nyt hakemaan uutta luovuutta puutarhaan. Kylvän myös vähän porkkanaa (vuonna 2020 lue: biomassaa). Ilokseni.

Lue lisää ja kommentoi

Aitoustodistus ei vaadi todistusta

Tiedättekö tunteen, kun ulkomaan matkalla ihastuu arvokoruun? Koreankaan riipuksen aitoustodistus ei  aina vakuuta ja sinne jää koru, lipevän myyjän käsiin. Rihkamaa halvalla ostetaan ja kotimaassa ylpeillään, miten halvalla aito rihkama saatiin ja miten lipevää myyjää ei päästetty ”mukaaidolla” arvokorulla jymäyttämään.

Tämä päivä avasi minulle, mitä on aitous. Ja miten se uskottavasti todistetaan. Se todistetaan sillä, että sitä ei todistella. Ei tunnetta voi todistaa. Se pitää tuntea.

Heikki Ahopelto Heikki Ahopelto

1. Ensimmäinen aitoustunne syntyi Luomu&Lähiruoka-messuilla. Avajaisissa Lähiruokateko-palkinnon pokkasi ansaitusti Heikki Ahopelto. Se pieni hetki, kun hän haki palkintonsa ja kertoi tarinansa, vakuutti: Tämä lähiruokamies on aito.

2. Illan suussa katsoin Pressiklubia. Siellä oli kommentaattorina Paavo Arhinmäki. Olen monesta asiasta hänen kanssaan eri mieltä. Mutta ymmärrän, miksi hänen kansansuosionsa nousee. Hän on aito.

3. Voice of Finland-kisassa kansa valitsi voittajaksi Antti Railion. Loistava ääni ja vahvasta olemuksesta huokuva inhmillisyys sulatti sydämet. (Häneen en ole nähnyt kohdistuvan ollenkaan painoindeksipulinaa, tietysti Nelonen-Iltasanomat-suora + ”melkein kuolin-tarina” vei huomiota jo etukäteen muualle). Mikä vetosi Antti Railiossa? Hän tuntui oikeasti aidolta. Samaa todistivat tuomaritkin.  Jarkko Suon eli Lauri Tähkän kyyneliä Emilia Ekström -duottonsa jälkeen oli vaikeampi tulkita aidoiksi.

Mitä tunne saa aikaan? Ostan Armas-juustoa ja kuuntelen Railiota ja olen kiinnostunut, mitä Arhinmäki sanoo, vaikkei minusta kommunistiksi ole.

Jokainen markkinoija tietää, että aitous puree nyt. Aitoudella ja rehellisyydellä perusteltua mainontaa voi tehdä onnistuneesti. Kiitos Kokkikartano. Kiitos myös niille, jotka eivät yritä liimata aitoutta päälle. Raisio kertoo kehittävänsä vastuullisuutta koko ajan parempaan pyrkien. Uskottavaa. Kun Fazer sanoo panostavansa makuun, sekin on uskottavaa.

Mutta ne kaikki etelän ja lännen tehtaat, jotka peittelette raaka-aineen alkuperää tai yritätte saada fiilistä kutsumalla pakasteherneitä lähiruoaksi tai myymällä Latviassa tehtyä pullaa kuolleen isoäidin imagolla, pitäkää herneenne ja pullanne.  Minua ette vakuuta Lauri Tähkän kyyneliä enempää.

Lue lisää ja kommentoi

Kesän tuoksu

Viime viikonloppuna pitkä talvi taittui kevääksi. Moni kotipuutarhuri pääsi pihansa kimppuun. Kevät herättää aistit. Mustarastaan laulu, kyyhkysten ujellus ja joutsenlauman huhuilu taivaalla herättää paatuneemmankin mielen. Ensimmäisten krookusten värikirjo saa hymyn huulille.

Kaikista kesän aistikokemuksista vahvin on kuitenkin ulkona paistettava makkara. Kun kaivoimme grillin esiin ja  makkarat alkoivat tiristä, tunsin tuoksun, joka täytti mielen ja herätti kesään. Se oli ensimmäisen grillimakkaran tuoksu! Se toi kesän.

ps. makkaroissa on eroja

ps. Makkaroissa on eroja http://www.kuluttajaliitto.fi/index.phtml?s=816

Kuva Uuden Suomen sivuilta 

Lue lisää ja kommentoi